Käytetäänkö AUDIT-seulaa väärin?

Potilaan alkoholinkäytön arvioinnissa käytettävä AUDIT-seula ei riitä yksin diagnoosin tekemiseksi, huomauttaa LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Tiina Kaarne

LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Tiina Kaarne arvioi Lääkärilehdessä 32/2008, että terveydenhuollossa on tarve selventää potilaiden alkoholinkäytön riskirajoja.

Leimataanko ihmisiä alkoholin riskikäyttäjiksi AUDIT-seulan perusteella, Tiina Kaarne?

– Näyttää olevan houkuttelevaa tehdä diagnoosi AUDIT-seulan perusteella ilman, että potilasta haastateltaisiin diagnoosin tueksi. Näin tehdään, jos käytetään tulkintaa ”riskikuluttaja”, kun AUDIT-luku on yli 7. Tätä tapahtuu erityisesti, kun otetaan prevalenssi seularajan ylittäneistä ja esitetään tämä luku riskikuluttaja-lukuna.

Minkälaisessa käytössä AUDIT-seula on mielestäsi hyödyllisin?

– Kliinisessä käytössä, kun se on täytetty jo ennen vastaanottoa esimerkiksi terveystarkastuksessa ja sitten voi kysellen täydentää ja tässä vaiheessa heti haastaa motivoivan haastattelun tekniikalla ihmistä pohtimaan alkoholin käyttöään. Näin ­lomake valmistaa jo potilasta siihen, että alkoholiasiat tulevat esille.

Suomalaiset ovat nyt palaamassa kesäterasseilta takaisin töihin. Miten lääkärin tulisi toimia AUDIT-testiin tulevan henkilön kanssa, joka on itse sitä mieltä, että kesällä korkki kävi tavallista tiuhempaan?

– Suosittelen haastattelemaan häntä niistä haitoista, jotka hän havainnut. Tällainen henkilö ansaitsee myös saada positiivista palautetta siitä, että on kiinnittänyt alkoholin käyttöön huomiota ennenkuin seurauksena on vakavia terveyshaittoja.

– Yhdessä voisi pohtia, mikä alko­holimäärä tälle potilaalle olisi sellainen, että terveysriskit pysyvät vähäisinä. Tällainen henkilö voisi hyötyä juomapäiväkirjan käytöstä.

– Jos potilas motivoituu muutokseen ja tekee kohtuukäyttösuunnitelman, minusta hän ansaitsee seurantakäynnin lääkärilleen.

Juha-Pekka Honkanen