Käytetäänkö AUDIT-seulaa väärin?
Potilaan alkoholinkäytön arvioinnissa käytettävä AUDIT-seula ei riitä yksin diagnoosin tekemiseksi, huomauttaa LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Tiina Kaarne
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Tiina Kaarne arvioi Lääkärilehdessä 32/2008, että terveydenhuollossa on tarve selventää potilaiden alkoholinkäytön riskirajoja.Leimataanko ihmisiä alkoholin riskikäyttäjiksi AUDIT-seulan perusteella, Tiina Kaarne?
– Näyttää olevan houkuttelevaa tehdä diagnoosi AUDIT-seulan perusteella ilman, että potilasta haastateltaisiin diagnoosin tueksi. Näin tehdään, jos käytetään tulkintaa ”riskikuluttaja”, kun AUDIT-luku on yli 7. Tätä tapahtuu erityisesti, kun otetaan prevalenssi seularajan ylittäneistä ja esitetään tämä luku riskikuluttaja-lukuna.
Minkälaisessa käytössä AUDIT-seula on mielestäsi hyödyllisin?
– Kliinisessä käytössä, kun se on täytetty jo ennen vastaanottoa esimerkiksi terveystarkastuksessa ja sitten voi kysellen täydentää ja tässä vaiheessa heti haastaa motivoivan haastattelun tekniikalla ihmistä pohtimaan alkoholin käyttöään. Näin lomake valmistaa jo potilasta siihen, että alkoholiasiat tulevat esille.
Suomalaiset ovat nyt palaamassa kesäterasseilta takaisin töihin. Miten lääkärin tulisi toimia AUDIT-testiin tulevan henkilön kanssa, joka on itse sitä mieltä, että kesällä korkki kävi tavallista tiuhempaan?
– Suosittelen haastattelemaan häntä niistä haitoista, jotka hän havainnut. Tällainen henkilö ansaitsee myös saada positiivista palautetta siitä, että on kiinnittänyt alkoholin käyttöön huomiota ennenkuin seurauksena on vakavia terveyshaittoja.
– Yhdessä voisi pohtia, mikä alkoholimäärä tälle potilaalle olisi sellainen, että terveysriskit pysyvät vähäisinä. Tällainen henkilö voisi hyötyä juomapäiväkirjan käytöstä.
– Jos potilas motivoituu muutokseen ja tekee kohtuukäyttösuunnitelman, minusta hän ansaitsee seurantakäynnin lääkärilleen.
Juha-Pekka Honkanen
