Keuhkokasvaimen hienorakenne ennakoi taudinkulkua
Pahanlaatuisten kasvainten histologisia piirteitä voitaisiin vastedes hyödyntää myös pienissä kudosnäytteissä, joissa kasvutapa-arvio ei ole aina mahdollinen.
Nykyisen adenokarsinoomaluokituksen ennustearvo ei rajoitu hallitseviin kasvutapoihin, sillä myös väistyvä lepidinen kasvutapa vaikuttaa ennusteeseen suotuisasti. Pahanlaatuisten kasvainten klassiset, ennustetta kuvaavat histologiset piirteet, kuten kasvainnekroosi, liittyivät adenokarsinooman kasvutapoihin ja ennusteeseen korostaen kasvutapa-analyysin merkitystä taudinkulkua arvioitaessa. Näitä piirteitä voitaisiin jatkossa hyödyntää myös pienissä kudosnäytteissä, joissa kasvutapa-arvio ei ole aina mahdollinen. Näin toteaa Johanna Mäkinen väitöstutkimuksessaan.
Noin 10–30 prosentissa keuhkon adenokarsinoomia esiintyy epidermaalista kasvutekijäreseptoria (EGFR) aktivoivia mutaatioita, jotka ennakoivat suotuisaa hoitovastetta uudentyyppisille syöpälääkkeille, tyrosiinikinaasin estäjille. EGFR:n signalointireittien aktivoituminen johtaa lisääntyneeseen solujen jakautumiseen ja verisuonimuodostukseen ja toisaalta ohjelmoidun solukuoleman vähentymiseen. EGFR:lla on yhteisiä säätelyreittejä musiiniperheen (MUC) glykoproteiinien kanssa. Sekä MUC1:n että MUC4:n esiintyminen muuttuu keuhkosyövässä, ja MUC1:n poikkeavan ilmentymisen on osoitettu liittyvän kasvaimen huonoon erilaistumisasteeseen ja aggressiiviseen taudinkulkuun. MUC4:n ennustemerkitys keuhkon adenokarsinoomassa on sen sijaan toistaiseksi ristiriitainen.
Merkittävä yhteys adenokarsinooman alatyypeillä ja tupakoinnilla
Väitöskirjassa verrattiin uuden adenokarsinoomaluokituksen ja kasvaimissa esiintyvien kasvutapojen yhteyttä leikkauksella hoidettujen ja järjestelmällisesti seurattujen pohjoissuomalaisten keuhkosyöpäpotilaiden ennusteeseen, sukupuoleen ja tupakointihistoriaan.
Myös kasvainten muita hienorakenteen tasolla ilmentyviä ominaispiirteitä (esimerkiksi atypia ja kasvainnekroosi) tarkasteltiin ja selvitettiin niiden suhdetta kasvaimessa todettuihin kasvutapoihin ja taudinkulkuun. Lisäksi tutkimus keskittyi MUC1-, MUC4- ja EGFR-proteiinien ilmentymiseen keuhkon adenokarsinoomassa ja sen eri alatyypeissä.
Tutkimusmenetelminä käytettiin valomikroskopiaa, immunohistokemiaa sekä kokeellista tupakka-altistusta soluviljelymallissa yhdistettynä kvantitatiiviseen reaaliaikaiseen käänteistranskriptiopolymeraasiketjureaktio (RT-qPCR) -tekniikkaan ja immunoelektronimikroskopiaan.
Tutkimuksessa havaittiin merkittävä yhteys myös adenokarsinooman alatyyppien ja tupakoinnin välillä. Lisäksi MUC1:n poikkeavan ilmentymisen todettiin liittyvän adenokarsinooman histologiaan, ennusteeseen ja tupakka-altistukseen osoittaen mahdollista patogeneettistä yhteyttä tupakoinnin ja MUC1:n välillä.
LL Johanna Mäkisen väitöskirja Lung adenocarcinoma – histopathological features and their association with patient outcome tarkastetaan Oulun yliopistossa 29.9.2017.
Kuva: Panthermedia
