• Ulla Toikkanen

Kliinisten syöpäilmoitusten määrä on romahtanut

Yli puolet syöpäilmoituksista puuttuu, vaikka laki velvoittaa ilmoituksen tekoon.

Kliinisten syöpäilmoitusten määrä on romahtanut Kuva 1 / 1

Vuoden 2015 kliinisistä syöpäilmoituksista puuttuu yli 50 prosenttia. Kehittämispäällikkö Henna Degerlund Syöpärekisteristä korostaa, että kattavat syövän rekisteritiedot mahdollistavat laadukkaan tilastoinnin ja tutkimuksen.

– Kliininen kuvaus syöpäsairaudesta sen toteamisvaiheessa antaa parhaat lähtökohdat syöpätautien epidemiologiselle tutkimukselle ja tilastoinnille, hän muistuttaa.

Erityisesti taudin levinneisyys toteamisvaiheessa puuttuu ilmoituksista usein. Tätä tietoa käytetään tukena, kun alueellisille elossaololukujen eroille etsitään selityksiä.

– Jos Syöpärekisteri ei saa sairauden tarkkaa toteamisaikaa, tämä vaikuttaa elinajanodotteen laatimiseen.

Degerlundin mukaan ilmoituksen tekeminen on lakisääteinen velvoite. Jokainen terveydenhuollon ammattilainen, joka kohtaa syöpäpotilaan, on velvollinen tekemään ilmoituksen.

– Se, miten asia hoidetaan, on sovittava jokaisessa terveydenhuoltoa tarjoavassa yksikössä erikseen, eli vastuussa olisi yksikköä tai laitosta johtava henkilö tai ryhmä. Terveydenhuollon organisaatioissa työt jakautuvat eri tavalla kuin ennen. Siksi on saattanut jäädä sopimatta, kuka tekee syöpäilmoitukset, kun muutoksia on tullut.

Eniten puuttuu melanoomaa sekä virtsaelinten ja miesten sukuelinten syöpiä koskevia kliinisiä ilmoituksia.

Sähköiset ilmoitukset tulossa

Degerlund toteaa, että paperisen syöpäilmoituksen täyttäminen on varmasti koettu työlääksi. Syöpärekisteri luopuukin tällaisista syöpäilmoituksista tämän vuoden aikana.

– Olemme nyt luoneet sähköisen syöpäilmoituksen, jonka sisältö on paperista ilmoitusta lyhyempi ja ilmoitus on helpompi täyttää.

Degerlund mainitsee, että Syöpärekisteristä lähetettiin aikaisempina vuosina paperisia täydennyskyselyjä. Viimeksi niitä on lähetetty vuonna 2012 koskien vuonna 2011 todettuja syöpiä.

– Luovuimme niistä, koska ne olivat työllistäviä niin rekisterissä kuin sairaaloissakin ja niistä saatu lisätieto oli vähäinen.

Syöpärekisteri on nyt tuottanut yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa THL:n palvelimelle tietomäärittelyt, joiden avulla sairaaloiden tietojärjestelmiin voidaan rakentaa syöpäilmoitusten tietoja koskevat poiminnat.

Tällaisen poimimisjärjestelmän suunnittelu ja toteutus vaativat kliinisten toimijoiden ja it-asiantuntijoiden yhteistyötä. Optimaalista olisi, että tiedot kertyisivät järjestelmästä kertakirjaamisen perusteella. Tällöin lopputulos voisi olla sellainen, että aina kun uusi syöpätapaus tulee järjestelmään, se valikoituu rekisteriin lähetettäväksi ja siinä on rakenteellisessa muodossa koottuina ilmoitettavat tiedot.

Syöpäilmoitus löytyy osoitteesta www.syopailmoitus.fi .

Lisää aiheesta

Lääkärit kaipaavat yhteisiä mittareita
Munuaistautirekisteri sai rahoituksen
FinnGen kokoaa 500 000 suomalaisen näytteet

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen
ulla.toikkanen@laakarilehti.fi

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hoitosuhteen jatkuvuus huolettaa

Yleislääketieteen toimijoiden kannanotto vaatii riittäviä yleislääkäripalveluita uusiin sote-rakenteisiin.

Ajassa
Kanta-Häme saa palliatiivisen poliklinikan

Syyskuun alussa aloittava poliklinikka toimii syöpätautien tulosyksikössä.

Ajassa
Hoitosuhteen jatkuvuus huolettaa

Yleislääketieteen toimijoiden kannanotto vaatii riittäviä yleislääkäripalveluita uusiin sote-rakenteisiin.

Kommentti
Urheilu-uutinen Turusta

Olut poistuu kiekkohallin hanoista – mutta minne?

Ajassa
Hoitoa lapsen näkökulmasta

Uusi lastensairaala avautuu syksyllä. Kurkkaa jo tästä sairaalan sisälle.

Ajassa
Valvira muuttaa linjaustaan opintojen kymmenen vuoden keston tulkinnassa

Jatkossa opinnot luetaan alkaneeksi vasta kyseiseen ammattiin johtavien opintojen alusta.

Ajassa
Kuinka kauas työnantaja voi määrätä töihin?

Lääkärin halutaan yhä useammin työskentelevän monessa työpisteessä.

Kolumni
Lääkäri määrää ja potilas tottelee

Mitä oikeasti tiedän potilaani päivittäisestä elämästä, pohti Mikko Lehtovirta – ja päätti opiskella toisen tutkinnon.