Ajan­kohtai­sta

Lakiesitys tiukentaa opiskelijoiden pääsyä terveyskeskustyöhön

Työpaikan ovi aukeaa viidennen vuoden opiskelijalle Anniina Palmille ensi kesänä. Nuorempien edestä se on menossa kiinni. Medisiinariliitolta ei heru kiitosta muutosesitykselle.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/anniinapalm.jpg

Työpaikan ovi aukeaa ensi kesänä viidennen vuoden opiskelijalle Anniina Palmille. Nuorempien edestä se on menossa kiinni.
Medisiinariliitolta ei heru kiitosta muutosesitykselle.

Lääketieteen opiskelijoiden viransijaisuussäännökset tiukentuvat ensi kesänä, jos sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu asetusmuutos hyväksytään. Opiskelijalta vaadittaisiin yleensä viiden vuoden hyväksytysti suoritetut opinnot, jotta hän voisi työskennellä terveyskeskuksessa ja päivystyksessä.

– Tämä on pääsääntö, sanoo hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki STM:stä.

Työskentelyyn erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä ja terveyskeskusten vuodeosastoilla vaadittaisiin neljän vuoden opinnot. Opiskelijalla pitäisi sairaaloissa myös olla hyväksytysti suoritettuina sen erikoisalan opinnot, jolle on menossa.

– Esityksen mukaan päivystys olisi kuitenkin mahdollista erikoissairaanhoidon yksiköissä ja terveyskeskusten vuodeosastoilla, kun paikalla on itsenäiseen ammatinharjoittamiseen oikeutettuja laillistettuja lääkäreitä, Jouttimäki sanoo.

Yksin päivystäminen ei olisi missään tapauksessa mahdollista neljän vuoden opintojen jälkeen.

Ohjauksesta täsmälliset säännöt

Myös opiskelijoiden ohjauksesta ja valvonnasta annettaisiin täsmälliset säännöt. Jokaisen toimintayksikön pitäisi nimetä opiskelijoille ohjaajaksi valmis lääkäri, joka tarvittaessa myös puuttuu opiskelijan toimintaan. Päivystystilanteissa pitää ehdottomasti olla takapäivystys.

Opiskelijat voisivat edelleen toimia vuokralääkäriyritysten kautta.

Asetusmuutos tulisi voimaan kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Lopullisesti muutoksen sisällöstä päättää valtioneuvosto, jonka päätöstä odotetaan ensi viikolla.

STM:n ylilääkärin Kati Myllymäen mukaan muutosesityksen keskeinen ajatus on se, että lääketieteen kandidaatti ei joudu kantamaan vastuuta yksin neljän vuoden opintojen jälkeen, pelkän puhelintuen varassa.

Myllymäen mielestä on hyvä, että opiskelija joutuu ottamaan yksin vastuuta vasta viiden opintovuoden jälkeen.

– Näistä kysymyksistä tulee monen suuntaista viestiä. Ministeriö on kuullut johtavia terveyskeskuslääkäreitä, ja johtavien terveyskeskuslääkärien päivillä on toistuvasti pyydetty tiukennusta tähän asiaan. Missään muussa Länsi-Euroopan maassa kandidaatti ei tee yksin lääkärintyötä, hän huomauttaa.

Odotettavissa mittava sijaisvaje

Lääketieteen opiskelijoita edustavan Suomen Medisiinariliiton mielestä asetus aiotaan antaa aivan liian lyhyellä varoitusajalla.

– Tässä vaiheessa suurin osa kandeista on jo sopinut ensi kesän työpaikan, sanoo Medisiinariliiton puheenjohtaja, viidennen vuosikurssin opiskelija Anniina Palm.

– Nyt näyttää siltä, että jos opiskelijalla ei ole suoritettuna kaikkia viidennen vuoden kursseja ja hän on lupautunut töihin terveyskeskuksiin, hän joutuu perumaan työpaikan. Sama koskee niitä myöhemmän vaiheen opiskelijoita, jotka ovat jättäneet jonkin kurssin viidenneltä suorittamatta.

Anniina Palm ennakoi, että asetuksen muutos merkitsee suurta sijaisvajetta Pohjois- ja Itä-Suomen terveyskeskuksissa ensi kesänä.

– Siellä suurin osa kandeista on menossa töihin terveyskeskuksiin neljännen vuosikurssin jälkeen. Helsingin ja Etelä-Suomen terveyskeskuksiin muutos ei hänen mukaansa vaikuta yhtä paljon, koska Helsingin opiskelijat eivät hakeudu terveyskeskustyöhön neljännen vuosikurssin jälkeen nytkään.

– Helsingissä opetussuunnitelmasta puuttuu terveyskeskustyön kannalta oleellisia kursseja, kuten lastentaudit ja korvataudit. Oulussa ja Kuopiossa taas koko opetussuunnitelma tavallaan valmistaa opiskelijoita terveyskeskustyöhön neljännen vuosikurssin jälkeen, Palm sanoo.

Medisiinariliiton mielestä asetuksen muutokselle ei ole kunnollisia perusteita. Tilastoja, jotka esimerkiksi osoittaisivat lääketieteen opiskelijoiden tekevän enemmän virheitä kuin vaikkapa eurolääkärit, ei ole esitetty.

– Asetusmuutos on aika radikaali tapa ratkaista asia, jos ongelmana on vain se, ettei opiskelijoille ole nimetty ohjaajia.

Ohjaajien nimeämistä liitto kuitenkin pitää erittäin hyvänä ratkaisuna. Palm toivookin esityksen lisäävän tietoisuutta riittävän perehdytyksen, työnohjauksen ja valvonnan merkityksestä. Medisiinariliitto paheksuu myös asetusmuutoksen valmistelua.

– Opiskelijoiden mielipidettä ei ole kysytty eikä ministeriöstä ole tullut mitään virallista tietoa muutoksen aikataulusta tai sisällöstä. Valmistelu on pidetty täysin pimennossa, Anniina Palm sanoo.

Suvi Sariola
Kuva: Kimmo Brandt

Lue koko artikkeli perjantaina 25.1. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030