Lapsuuden ympäristö ennustaa työstressiä
Vanhempien tyytymättömyys ja heikko sosioekonominen asema ennustavat lapsen myöhempää työstressiä.
Työstressi ei johdu ainoastaan työstä. Lapsuuden ja nuoruuden ajan ympäristö- ja persoonallisuustekijät ovat yhteydessä työstressiin ja kaulavaltimon intima-median paksuuteen, ja nämä vaikutukset kulkevat osittain koulutuksen kautta, todetaan Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessa.Psykologian maisteri Taina Hintsa selvitti väitöstutkimuksessaan kehityksellisten lapsuuden ja nuoruuden ajan tekijöiden yhteyksiä työstressiin ja kaulavaltimon intima-median paksuuteen sekä näiden väliseen yhteyteen. Suomalainen lasten ja nuorten aikuisten sydäntautiriskitutkimus (LASERI-projekti) alkoi 1980, jolloin osallistujat olivat 3–18-vuotiaita. Vuoden 2001 seurannassa osallistujien ollessa 24–39-vuotiaita työstressi ja koulutus raportoitiin kyselylomakkeella. Kaulavaltimon intima-median paksuus mitattiin kaikututkimuksella.
Tulokset osoittivat, että vanhempien heikko sosioekonominen asema ja elämäntyytymättömyys ennustivat tutkittavien työstressiä 18 vuotta myöhemmin. Tutkittavan koulutus välitti vanhempien sosioekonomisen aseman ja työstressin välistä yhteyttä. Lapsuuden ja nuoruuden ajan tekijät eivät olleet yhteydessä työhön panostuksen ja työstä saatavien palkkioiden epätasapainoon. Miehillä vanhempien elämäntyytyväisyys ja naisilla vanhempien korkea sosioekonominen asema olivat yhteydessä korkeaan palkitsevuuteen.
A-tyyppisyyden innokkuus-energisyyskomponentti (eagerness-energy) ennusti kaulavaltimon intima-median paksuutta miehillä. A-tyyppisyyden hard-driving -komponentti ennusti kaulavaltimon intima-median ohuutta naisilla. Nuoruuden ajan tekijöistä heikko johtajuus-ominaisuus nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa oli yhteydessä sekä voimakkaaseen työstressiin että kaulavaltimon intima-median paksuuteen, ja se muokkasi työstressin ja kaulavaltimon intima-median paksuuden välistä yhteyttä miehillä.
Työstressi on EU-maissa toiseksi yleisin työhön liittyvä terveysongelma selkäsairauksien jälkeen. Stressiä esiintyy 28 %:lla EU:n työntekijöistä. Työstressin on todettu lisäävän sydäntautiriskiä 50 %. Työstressimallien mukaan työn suuret vaatimukset yhdessä heikon työn hallinnan kanssa tai suuri panostuksen määrä yhdessä huonon palkitsevuuden kanssa aiheuttavat työstressiä.
Psykologian maisteri Taina Hintsan väitöskirja tarkastettiin 18.6.2008 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.
