Ajan­kohtai­sta

Leikkauksen ydinhaaste on epävarmuudessa tasapainottelu

Uusi robottikirurgian oppimismenetelmä auttaa kirurgia ymmärtämään työtään ja tekniikoiden vaihtoehtoja.

Miia Soininen
Kuvituskuva 1

Ydinhaaste radikaalissa robotilla tehdyssä prostatektomiassa on epävarmuudessa tasapainottelu, kuvaillaan Työterveyslaitoksen ja VTT:n WOBLE-hankkeen raportissa. Sama haaste koskee osin kirurgisia leikkauksia yleensä.

– Leikkaus tulisi suorittaa vahinkoja minimoiden, mutta ristiriita on siinä, että tulee leikata riittävästi prostatan ympäriltä, jotta saadaan syöpä varmuudella pois, mutta myös riittävän varovasti, jotta erektion kannalta tärkeitä hermoja säästettäisiin. Tämän tasapainottelun keskellä vallitsee epävarmuus: on aina epävarmaa, miten potilas tulee leikkauksen jälkeen tervehtymään ja olennaisten asioiden havainnointi ei ole yksinkertaista – syöpäsoluja ja hermoja ei näe katsomalla, raportissa kerrotaan.

Hankkeessa selvitettiin, millaista on leikkausrobottia käyttävän kirurgin työ leikkauksen aikana ja millainen oppimisympäristö robottikirurgiassa vallitsee. Samalla kehitettiin oppimismenetelmä, joka perustuu robotin tekemien leikkausvideoiden käyttöön.

Kolmevaiheisessa menetelmässä kirurgit pohtivat leikkauksen haastavia vaiheita videoiden avulla.

– Menetelmän avulla kirurgit voivat oppia ymmärtämään työtään ja leikkaustekniikoiden vaihtoehtoja uudella tavalla. Näin edistetään tulkitsevaa työtapaa, jossa ymmärrys työstä ja sen kohteesta syvenee jatkuvasti, kertoo tutkija Marika Schaupp Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan videoavusteinen oppimismenetelmä soveltuu moneen muuhunkin työhön.

Robotista tulee näkymätön

Tutkijat huomauttavat, että automatisaation ja robotisaation lisääntymisestä huolimatta ihmisen harteille jää tulkinta ja ymmärrys, johon hienostuneinkaan kone ei kykene.

– Robottileikkaamisen oppiminen on hidasta ja kirurgien pitää leikata usein, jotta taito säilyy. Koska kirurgirobotti on kallis, leikkaukset keskittyvät harvoihin sairaaloihin, kertoo vanhempi tutkija Laura Seppänen Työterveyslaitoksesta.

Lue myös

Suomessa leikkausrobottia käytetään ainakin urologiassa, keuhkokirurgiassa, sydänkirurgiassa ja gynekologiassa.

– Havaitsimme, että vaikka leikkaussalin robotti on monimutkainen laite, leikkaussalitiimillä oli leikkausten aikana yllättävän vähän tarvetta kiinnittää huomiota sen toimintaan, kertoo Seppänen.

– Robotti muuttuu leikkauksessa tavallaan näkymättömäksi, mikä on esimerkiksi potilasturvallisuuden kannalta jopa välttämätöntä, jotta kirurgi kykenee keskittymään itse leikkaukseen.

Robotin sujuva käyttö vaatii paljon taustatyötä sekä leikkaussalitiimiltä että sairaalalta.

– Työnjako on suunniteltava tarkkaan ja osaaminen on pidettävä ajan tasalla, Seppänen sanoo.

TTL ja VTT toteuttivat WOBLE-tutkimusprojektin (WOrk-Based LEarning) yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa.

Kuva: Fotolia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030