Liikunta on hyvä sijoitus

Terveysliikuntapäivillä vaadittiin suuria linjamuutoksia lihavuuden ehkäisyyn.

Työikäisten ongelmana painonhallinnassa on ruokarytmin häiriintyminen kiireisen elämänrytmin takia. Ruokailun tavoin paljon tehtävää riittää päivittäisen aktiivisuuden lisäämisessä. Työmatka pyöräillen tai kävellen turvaisi monelle säännöllistä liikettä, mutta valitettavan harva sitä osaa hyödyntää. Liikuntaseteli ja työnantajan tai työterveyshuollon järjestämät työntekijöille räätälöidyt liikuntahetket, jopa työajalla, voivat maksaa itsensä nopeasti takaisin terveyden ja työtehon kautta.

– Väestötasolla tarvitaan suuria linjamuutoksia: alv:n poisto terveellisiltä elintarvikkeilta, alkoholin verotuksen korotus, liikuntasetelien maksimimäärään nolla lisää ja ylipäätään näkyvä kansallinen hanke painonnousua vastaan, vaati UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä Tampereella.

Vasankari arvioi painonhallinnan ja muiden terveysnäkökohtien takia olevan tarpeellista moninkertaistaa fyysistä aktiivisuutta niin laitoshoidossa kuin kotiavussakin.

– Liikuttamiseen investoitu raha ja aika säästyisi omatoimisuutena ja vähäisempänä hoidon tarpeena.

Suomalaisten selkävaivat yhteydessä vyötärömittaan

– Vyötärölihavuus on huonon lihaskunnon ohella myös keskeinen tekijä tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan rajoitusten ilmaantumiselle keski-iässä, totesi erikoistutkija Jaana Suni.

Lihavuuden hoidosta esitelmöinyt sisätautilääkäri Jarmo Kaukua arvioi jo 5–10 prosentin painonpudotuksen riittävän korjaamaan elämänlaatua ja etenkin fyysistä toimintakykyä.

– Painonpudotuksen lisäksi myös liikunnan lisääminen, sairauksien oireiden lievittyminen ja jo pelkkä hoitoon osallistuminen voivat parantaa lihavan potilaan heikentynyttä elämänlaatua, totesi Jarmo Kaukua.