Maahanmuuttajien ravitsemuksessa usein ongelmia
Maahanmuuttajien terveysongelmat heijastuvat myös ravitsemustilaan. Aliravitsemus ja ravintoaineiden puute voi johtua riittämättömästä ruuasta tai pitkittyneistä infektioista. Esimerkiksi raudanpuuteanemia on yleistä varsinkin naisilla.
http://www.laakarilehti.fi/pics/hamenaisia.jpg
Maahanmuuttajien terveysongelmat heijastuvat myös ravitsemustilaan. Juuri julkaistun Maahanmuuttajien ruokavaliot ja ravitsemus -oppaan (Ravitsemusterapeuttien yhdistys RTY) mukaan aliravitsemus ja ravintoaineiden puute on monesti seurausta joko riittämättömästä ruuasta tai pitkittyneistä infektioista.
– Aliravitsemus on voinut jatkua jopa vuosia ennen kuin päätös uuteen maahan pääsystä on saatu. Samoin suolistoloiset ovat voineet verottaa ravintoainevarastoja. Esimerkiksi raudanpuuteanemia on yleistä varsinkin naisilla. Myös riisitaudin oireita on havaittu joissakin maahanmuuttajaryhmissä, oppaan kirjoittaja, MMM ja laillistettu ravitsemusterapeutti Raija Partanen sanoo.
Maahanmuuttajan epämääräiset vatsavaivat kipuineen, ripuleineen sekä ummetuksineen johtuvat usein psyykkisistä syistä. Vaivoja voi helpottaa oireenmukaisella hoidolla. Tosin vatsavaivojen taustalla voi joskus olla hypolaktasia ja siitä johtuva laktoosi-intoleranssi.
– Laktaasientsyymin puutos on yleisempi Euroopan ulkopuolella. Aasiassa sekä Afrikassa laktaasin puutoksen yleisyys vaihtelee noin 70 prosentista peräti 90 prosenttiin väestöstä. Jos maitosokerin saanti Suomessa on lisääntynyt merkittävästi, pitäisi maahanmuuttajalle kertoa vähälaktoosisista sekä laktoosittomista tuotteista sekä elintarvikkeiden sisältämästä laktoosisista, Partanen opastaa.
Opasta D-vitamiinin käyttöön
Pitkä oleskelu vastaanottokeskuksissa heikentää turvapaikanhakijoiden vointia, ja ruokahaluttomuus on yleistä. Suomessa heidän ravitsemustilansa ei välttämättä silloin parane, vaikka ulkoiset olosuhteet antaisivat niin olettaa. Turvapaikanhakijoiden hampaat voivat olla huonossa kunnossa, mikä lisää infektioriskiä.
– Makea kuuluu monissa maissa olennaisesti jokapäiväiseen ruokavalioon jälkiruokina tai makeina juomina. Runsaasti sokeria sisältävän teen jatkuva juonti vaikuttaa tuhoisasti hampaiden kuntoon. Ksylitolituotteiden käytöstä kannattaa mainita. Karieksen ehkäisyssä yhteistyö hammashoitoloiden kanssa on välttämätöntä.
Ruotsalaistutkimusten mukaan raudan ohella maahanmuuttajien D-vitamiinin saannista olisi syytä kantaa huolta, erityisesti lapsilla ja hunnutetuilla naisilla. Riisitautia ehkäistään lapsilla parhaiten D-vitamiinitipoilla kaksiviikkoisesta kolmivuotiaaksi.
– D-vitamiinivalmiste on erityisen tärkeä tummaihoisille lapsille päivittäin koko kasvukauden ajan. Samaten hunnutetut naiset sekä raskaana olevat ja imettävät pitäisi ohjeistaa päivittäisestä vitamiinilisästä.
Apupakkaukset mukaan
Maahanmuuttajan tai turvapaikanhakijan ravitsemusneuvonta kytkeytyy Partasen mukaan useimmiten näkyvien ja akuuttien terveysongelmien hoitoon. Kun terveys- ja ravitsemustila vakiintuvat, kyky ja valmius uuden tiedon vastaanottamiseen paranee.
– On hyvä pitää mielessä, ettei omasta syömisestä puhuminen ole kaikille suomalaisillekaan helppoa, siispä joissakin kulttuureissa ruokailun esiinnostamista voidaan pitää suorastaan tunkeilevana. Keskeisintä onkin sairauksia ennaltaehkäisevä ravitsemusneuvonta.
Ravitsemusneuvonnan kannattaa olla mahdollisimman konkreettista. Apua saa vaikkapa ruokakuvista tai mallipakkauksista. Tyhjien jauho-, hiutale- tai riisipakkausten avulla voi pohjustaa henkilön seuraavaa ostosreissua jo vastaanotolla.
– Maahanmuuttajan ajatukset ja ongelmat selviävät kysymällä niitä häneltä itseltään. Esimerkiksi sellaiset kysymykset kuin millaista ruokaa haluaisit tehdä täällä tai voisitko ajatella tekeväsi näin tasapuolistavat keskustelua. Yhteistyö edellyttää avoimuutta ja luottamusta, joka syntyy paljosta keskustelusta. Kulttuurien ja tapojen erilaisuuden kohtaamisessa hyväksi on myös huumori.
Essi Kähkönen
Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
