Varautuminen helteisiin yhä puutteellista terveydenhuollossa
Joissakin yksiköissä sisätilojen lämpötila on noussut jopa 35 asteeseen.
Samalla, kun ennätyshelteet koettelevat Eurooppaa, on Suomen terveydenhuollon kansallinen seuranta ja varautuminen kesän kuumimpiin jaksoihin yhä puutteellista.
Lainsäädäntö velvoittaa julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita varautumaan poikkeusoloihin, mutta varautumisvelvoite ei koske yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia.
– Tässä on selkeä lainsäädännöllinen epäkohta, kun pyritään suojaamaan riskiryhmiä kuuman sään vaikutuksilta. Lisäksi haasteena on, että valvonnasta vastaavilla viranomaisilla ei ole seurantaa siitä, missä määrin eri toimintayksiköissä on varauduttu helleaalloista aiheutuviin häiriötilanteisiin, kertoo THL:n ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Engren.
THL:n kyselyiden perusteella terveydenhuollon yksiköiden sisätiloissa lämpötila on saattanut nousta jopa 35 asteeseen, mikä on Grotenfelt-Engrenin mukaan hyvin kuormittava lämpötila terveillekin ihmisille.
Terveydenhuollon yksiköissä, kuten palvelutaloissa, on asumisterveysasetuksen mukaisesti asetettu 30 asteen raja-arvo, minkä yli lämpötila ei saa nousta. Grotenfelt-Engrenin mielestä raja on korkea ja sen alentamisesta keskustellaan.
– Jos sisälämpötila nousee vähänkin yli normaalilämpötilan, niin sillä on vaikutusta ihmisten terveyteen esimerkiksi palveluasumisessa.
Hellevalvontaa tarvitaan
Keski- ja Etelä-Euroopan 40 asteen lämpötilat antavat Grotenfelt-Engrenin mukaan osviittaa siitä, mitä Suomessakin saatetaan kokea vuosisadan loppupuolella. Voimakkaat hellejaksot lisäävät sairaalakäyntejä ja ensiavun tarvetta.
– Keskeisimpiä varautumiskeinoja helteisiin ovat hellevaroitusjärjestelmät, joissa Ilmatieteenlaitos kohdistaisi varoitukset suoraan sote-sektorille. Tällaisia varoitusjärjestelmiä on useissa Euroopan maissa.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee syksyllä kansallisen helletoimintasuunnitelman, joka pitää sisällään pitkän ja lyhyen aikavälin toimenpiteitä, joilla varaudutaan helteiden aiheuttamaan lisääntyneeseen hoitotarpeeseen sekä mahdollisiin hellekuolemiin. Suunnitelman tavoitteena on myös vahvistaa ennaltaehkäisyä niin, että helteiden terveysvaikutuksia voidaan vähentää jo ennen niiden syntymistä.
Grotenfelt-Engrenin mukaan Suomeen tarvittaisiin myös järjestelmä, jonka avulla seurataan hellekuolemia. Sellaisia järjestelmiä on monissa muissa maissa.
Viileät taukotilat puuttuvat
Helle on potilaiden lisäksi riski myös työntekijöille, ja Suomessa useimmista terveydenhuollon yksiköistä puuttuvat viilennetyt taukotilat, joissa henkilöstö voisi vilvoitella.
– Viileiden tilojen puuttuminen vaikuttaa työntekijöiden terveydentilaan ja jaksamiseen. Lämpötilan nousulla on vaikutus myös lääkkeiden säilyvyyteen ja hoitolaitteiden toimintaan. Joskus ilmastointi voi lisätä myös kosteutta, mikä haittaa lääkkeiden säilyvyyttä.
Grotenfelt-Engren pitää hoitotilojen paikallista omaseurantaa tärkeänä. Useissa terveydenhuollon tiloissa on käytössä ilmalämpöpumppuja, mutta niiden olemassaolosta ei ole tehty laajempaa selvitystä.
– Usein terveydenhuollossa toimivat eivät itsekään tiedä, onko tiloja jäähdytetty. Ammattilaisten kouluttaminen helteiden terveysvaikutuksista on yksi olennaisista asioista helletoimintasuunnitelmassa.
Suuressa osassa Länsi-Eurooppaa oli kesäkuussa ennätyksellisen helteistä, mikä on aiheuttanut tuhansia hellekuolemia esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa.
