Medisiinari voi pian saada huippuyliopiston oppia verkosta
Anne Pitkäranta visioi, että tulevaisuuden medisiinarit opiskelevat kaksi ensimmäistä vuotta online-kursseilla.
– Kuuntelutaito ja empatia säilyttävät sijansa lääketieteessä, Riitta Möller arvioi.
Tulevaisuuden medisiinarit opiskelevat kaksi ensimmäistä vuotta online-kursseilla. Niitä tuottavat ne maailman yliopistot, jotka kunkin alan parhaiten osaavat. Toimenpiteitä opiskelijat harjoittelevat ensin virtuaalitodellisuuksien ja simulaatioiden avulla.
Näin tulevaisuuden näkee professori Anne Pitkäranta Helsingin yliopistosta.
– Enää ei riitä, että on nähnyt jonkin toimenpiteen ja sitten tekee sen potilaalle. Varmaan 50 vuoden päästä ihmetellään, miten on voitu opettaa ilman simulaatioita, Pitkäranta sanoo.
– Tietotekniikan käyttö lisääntyy, mutta sen täytyy tukea kliinistä opetusta, ei korvata sitä, sanoo dosentti Riitta Möller Karoliinisesta instituutista.
Lääkärin työn perusta, potilaiden ja heidän omaistensa tapaaminen, sekä kommunikaatio kollegoiden ja muun henkilökunnan kanssa ei kuitenkaan muutu paljon.
– Kommunikaation ja kanssakäymisen perusperiaatteet – kuuntelutaito ja empatia – tulevat säilyttämään keskeisen sijan lääketieteessä, näkee Möller.
Tiedosta on ylitarjontaa
Koulutuksen tieteellinen pohja on keskeistä. Tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti, ja tieto on kaikkien saatavilla. Yksi lääkärin tärkeistä rooleista on Möllerin käsityksen mukaan pystyä kriittisesti analysoimaan uutta tietoa ja välittää se potilaille ja heidän omaisilleen.
Pitkäranta arvioi, että opetuksessa on löydettävä keinoja siihen, miten opiskelijoita opetetaan tulemaan toimeen tiedon ylitarjonnan kanssa.
– Internetissä on valtavasti opiskeluvideoita ja artikkeleita, mutta niiden sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu. Yksi opettajan tehtävistä on valita opiskelijoille suositeltavaa materiaalia, Möller sanoo.
Potilas kaiken keskelle
Lääkärin rooli potilaaseen nähden on muuttumassa.
– Tulevaisuudessa potilas on kaiken keskellä. Lääkäri on yksi ammattilaisista potilaan ympärillä, Pitkäranta näkee.
– Moniammatillisen tiimityön myötä vaatimukset kommunikaatio- ja johtamistaidoille kasvavat, Möller sanoo.
Tulevaisuudessa potilaat edustavat useammin eri kansallisuuksia ja lääkärit kohtaavat sairauksia, joista ovat ennen vain lukeneet. Eri maiden sairaanhoidon käytännöt vaikuttavat toisiinsa enemmän kuin ennen.
– Yksi esimerkki on antibioottiresistenssin kasvaminen, Möller sanoo.
Möller miettisi sitä, missä opiskelijat saavat kliinisen peruskoulutuksensa. Yliopistosairaaloissa opiskelijat näkevät korkeatasoista erikoissairaanhoitoa. Tavallisimpia sairauksia hoidetaan paljon sairaaloiden ulkopuolella avohoidossa.
– Perusopetusta ja opettajien virkoja pitäisi siirtää sinne missä potilaat ovat. Avohoidon yksiköt pitäisi integroida yliopistotason sairaanhoitoon perustamalla akateemisia terveyskeskuksia ja erikoishoidon keskuksia, Möller ehdottaa.
