Pätkätyöläisen perhevapaat puhuttavat
Oikeudet perhevapaisiin eivät automaattisesti toteudu. Erikoistumisvaiheen pätkätyöt korostavat ongelmaa.
Sara Launio on yllättynyt kohtaamistaan asenteista työelämässä. Esimerkiksi perhesuunnitelmista häneltä on kysytty lähes joka työhaastattelussa.
Jukka Maarianvaara
Lääkärit kohtaavat perhevapaisiin liittyvää syrjintää. Nuorten Lääkärien Yhdistykseen (NLY) tulleiden yhteydenottojen mukaan lääkäreille on esimerkiksi ehdotettu virkamääräyksen tai työsopimuksen tekemistä vain äitiysvapaan alkuun asti. Määräaikaisuuksia on myös jätetty uusimatta.
Ongelmaa korostaa se, että moni nuori lääkäri tekee pätkätyötä, koska erikoistumisen edellytyksenä olevia palveluja on suoritettava eri paikoissa. Samassakin työpaikassa pätkiä voi olla useita peräkkäin.
NLY päätyi ehdottamaan, että Lääkäriliitto tekee selvityksen perhevapaisiin liittyvästä syrjinnästä. Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi ehdotuksen viime vuoden lopulla.
NLY:n puheenjohtaja Sara Launio myöntää yllättyneensä kohtaamiinsa asenteisiin työelämässä. Esimerkiksi perhesuunnitelmista häneltä on kysytty lähes joka työhaastattelussa.
– Vielä nuorena opiskelijana en oikeastaan koskaan ollut törmännyt siihen, että naiseen suhtauduttaisiin tällä tavalla, hän kertoo.
Yhdessä työpaikassa esimiehen suhtautuminen ja erityisesti naislääkäreille kohdistama tiedustelu mahdollisista perhevapaista olivat osasyy siihen, että Launio ei vastaanottanut tarjottua paikkaa.
– Tämä oli yksi syy hakeutua toisenlaisen esimiehen alaisuuteen.
Launio työskentelee tällä hetkellä Malmin sairaalan sisätautipäivystyksessä. Hän erikoistuu terveydenhuoltoon.
"Ai ihanko todella meinaat"
NLY:n tietoon on tullut myös tapauksia, joissa perheen toisen vanhemman perhevapaisiin suhtaudutaan nihkeästi. "Ai ihanko todella meinaat pitää isyysvapaata", he saavat kuulla.
Osin kyse on vanhoista käytänteistä, joita tuovat esiin pikemminkin kollegat kuin viralliset esimiehet.
– Ehkä se on vähän sellaista vanhaa kansanperinnettäkin. Vanhempi erikoistuva saattaa välittää viestiä, että ei kannata heittäytyä hankalaksi, Launio kuvaa.
Hänen käsityksensä on, että lain kirjainta enimmäkseen noudatetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun ongelma, esimerkiksi sopimuksen katkaiseminen, nostetaan pöydälle.
Sama tuntuma on Kuopion yliopistollisen sairaalan lääkäreiden pääluottamusmiehellä Anu Muraja-Murrolla. Vuoden sisällä hänen käsiteltävänään on ollut kaksi tapausta, joissa raskaana olleen lääkärin määräaikaista sopimusta ei ensin jatkettu lupauksista huolimatta. Asia korjaantui molemmissa tapauksissa, kun niistä huomautettiin lähiesimiehille.
Kyse oli Muraja-Murron mukaan yksittäisten lähiesimiesten tietämättömyydestä, ei talon tavasta. Näitä kahta tapausta ennen oli kulunut vuosia ilman yhtään syrjintätapausta.
– Oleellista näissä tilanteissa on, että mikäli työn teettämisen tarve on olemassa, ei sovittua työsuhdetta voi perua äitiyslomalle jäämisen vuoksi.
Paras lääke ongelmiin on hänen mielestään lähiesimiesten kouluttaminen, jotta ongelmatilanteita ei pääse syntymään.
– On tärkeää, että he ymmärtävät pykälät ja tulkinnat. Mutta on myös aika haastavaa saada heitä koulutuksiin, Muraja-Murro sanoo.
Myös Muraja-Murro on törmännyt Launion esille ottamiin toisen vanhemman perhevapaaongelmiin. Isät ovat joutuneet luottamusmieheltä varmistelemaan perhevapaaoikeuksiaan. Ongelmia niiden pitämisessä ei sinänsä ole ollut.
Toiveena erikoistumisen kestävä virka
Launio ja Muraja-Murro soisivat, että erikoistuville olisi virkoja, jotka olisivat voimassa erikoislääkäriksi valmistumiseen asti.
– Silloin olisi helpoin tulla kertomaan perhevapaasta aikaisessa vaiheessa, jolloin työnantajan on helpompi järjestää sijaisuuksia. Nyt tietoa pantataan, että varmasti saa sopimuksen uusittua, Launio kuvaa.
Hänen mielestään jo se, että yhdessä pisteessä tehtävälle jaksolle saataisiin yksi koko jakson pituinen työsuhde, edistäisi asiaa. Jaksoja pilkotaan tyypillisesti useisiin määräaikaisuuksiin.
Esimerkiksi KYS:ssä erikoistuvien virkoja jonkin verran tehdäänkin erikoistumisen loppuun asti. Muraja-Murron mukaan tilanne vaihtelee klinikoittain.
Hänen omalla alallaan kliinisessä neurofysiologiassa ei käytännössä ole edes mahdollista erikoistua keskussairaalassa, koska ala on pieni eikä kouluttajalääkäreitä juuri ole keskussairaaloissa. Erikoistuvalle tehdään virkamääräys koko erikoistumisen ajaksi.
Terveyskeskusjaksonkin voi suorittaa sairaanhoitopiirin palveluksessa, koska Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri vastaa perusterveydenhuollosta seitsemässä alueen kunnassa. Näin työsuhde sairaanhoitopiiriin ei katkea ja jatkuvan työsuhteen edut säilyvät.
Maakunnilla on pelivaraa
Tulevaisuudessa maakunnat ovat isoja työnantajia ja edellä mainitun kaltaisille virkajärjestelyille avautuu lisää mahdollisuuksia.
– Maakuntauudistuksen myötä voisi ajatella, että erikoistumisvirat olisivat maakuntien virkoja, Sara Launio pohtii.
Jos lääkäri vaihtaa toiseen maakuntaan kesken erikoistumisen, työnantajakin toki vaihtuu.
– Jos olisi tullut viisi maakuntaa, tällaista hyötyä olisi voinut olla paljon enemmän, Muraja-Murro sanoo.
Tasa-arvovaltuutettu: Raskaussyrjintä on sitkeä ilmiö
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran mukaan raskaus ei saisi vaikuttaa määräaikaisuuksien pituuksiin. Ne pitää tehdä päättymään minimissään siihen ajankohtaan asti, johon ne tehtäisiin ilman raskauttakin.
Maarianvaara oli puhumassa aiheesta Lääkärikartellin luottamusmiespäivässä helmikuussa.
Tasa-arvovaltuutetun toimisto järjesti viime syksynä kampanjan raskaussyrjinnästä.
– Taustalla on havainto, että tämä on vuodesta toiseen sitkeä ilmiö, joka ei ota laantuakseen, Jukka Maarianvaara sanoo.
Hänen mielestään lääkäreiden työnantajien pitäisi huomioida erikoistumiseen liittyvä pätkätyöläisyys.
– Olisi hyvä miettiä käytännön malleja ja toimenpiteitä, miten tuetaan sitä, että ihmiset saavat suoritettua erikoistumisen perhevapaista huolimatta. Voisiko mallia kehittää esimerkiksi yhdessä liiton kanssa, hän pohtii.
Jos on menettänyt määräaikaisen sopimuksen raskauden vuoksi, Maarianvaara kannustaa pitämään kiinni oikeuksistaan.
– Ensimmäisenä kannattaa olla yhteydessä luottamusmieheen tai myös meihin [tasa-arvovaltuutetun toimistoon] ja lähteä näin selvittämään, voiko palvelussuhteen saada sittenkin takaisin, hän sanoo.
Maarianvaaran mielestä lainsäädäntö on sinänsä kunnossa, mutta ongelmaksi koituu noudattamispuoli ja se, uskaltavatko syrjintää kokeneet viedä juttujaan eteenpäin.
Jos työnantaja syyllistyy raskaussyrjintään, se voi joutua maksamaan tasa-arvolain, työsopimuslain tai virkasuhdelainsäädännön mukaista hyvitystä tai korvausta syrjitylle. Työsyrjintään syyllistyneelle työntekijälle voi koitua myös rikosoikeudellisia seuraamuksia, käytännössä sakkoja.
