Peli koukuttaa viisi suomalaista sadasta

Peluurin projektipäällikkö Tapio Jaakkola haluaa, että peliriippuvuutta seulotaan työterveyshuollossa ja ikäkausitarkastuksissa. Riippuvuus on tavallisten ihmisten tavallinen tauti.

http://www.laakarilehti.fi/pics/tapiojaakkola.jpg

Viisi suomalaista sadasta tunnustaa, että heillä on joko lievä peliongelma tai heidän on joskus aiemmin ollut vaikea hallita pelaamistaan.

Joka sadas suomalainen tunnistaa ja tunnustaa itsellään olevan uhkapeliongelma. Tämä pieni vähemmistö pelaa niin suurilla summilla, että he vastaavat kymmenesosasta kaikista Suomen pelikuluista.

Jaakkola sanoo myös peliriippuvuuden yleistyneen sitä tahtia, että niin julkisessa kuin yksityisessäkin terveydenhuollossa addiktiota tulisi osata sekä seuloa että hoitaa.

- Työterveyshuollon tarkastukset sekä keski-ikäisten ikäkausitarkastukset olisivat hyvä tilaisuus seulonnoille nykyisten alkoholi- ja tupakkariippuvuustestien tapaan. Jo parilla kysymyksellä pystyttäisiin havaitsemaan riski mahdolliseen rahapeliongelmaan. Mutta ennen kaikkea asia otettaisiin puheeksi, toivoo Tapio Jaakkola.

Peluuri auttaa

Jaakkolan mukaan peliaddiktio on vaietumpi kuin vaikkapa alkoholiongelma, vaikka sen haitat ihmisen lähipiirissä saattavat olla jopa vakavammat kuin juomisen. Tukea on tarjolla anonyymisti, mutta kynnys riippuvuuden tunnustamiseen on yhä korkea.

Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto rahoittavat A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton tuottaman Peluurin auttavan puhelimen ja internetpalvelut. Vuosittain Peluurin tukihenkilöt vastaavat noin 2 000 puheluun ja verkkoneuvonnan kautta noin 250 yhteydenottoon.

- Huolestuttavaa on, että monet ongelmapelaajista ovat vähävaraisia ihmisiä, joiden toimeentulolle pelaaminen on merkittävä uhka, sanoo Tapio Jaakkola.

Vaikeasti peliriippuvainen jättää ruokaa ja lääkkeitä ostamatta, koska rahat kuluvat addiktioon, mistä koituu suoranaisia terveydellisiä ongelmia. Lääkärille ei tällaisista asioista helposti puhuta, eivätkä lääkärit useinkaan tule kysyneeksi.

Yleinen, mutta piilossa

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin viime keväänä teettämän kyselytutkimuksen mukaan pelatun rahamäärän osuus pelaajien tuloista on kasvanut neljän viime vuoden aikana. Vähintään kaksi kertaa kuussa pelaavat käyttävät peleihin keskimäärin 16,40 euroa viikossa. Kaikkiaan tämä ryhmä käyttää pelaamiseen noin 137 miljoonaa euroa kuukaudessa, mikä on 5,2 prosenttia heidän tuloistaan.

Väestökyselyn perusteella voidaan arvioida, että viisi prosenttia pelaajista pelaa noin puolet kaikesta pelatusta rahasta Suomessa.

Vaikka peliongelma johtaa usein velkakierteeseen, velkaantumista käsittelevissä tutkimuksissa tai tilastoissa peliriippuvuutta ei mainita syyksi ongelmiin. Ongelman yleistymisestä kertoo kuitenkin se, että väestökyselyn mukaan kaksi kolmannesta suomalaisista pitää peliriippuvuutta vakavana ongelmana Suomessa.

- Tutkimus osoittaa, että ”kansan karttuisa käsi” tarkoittaa aika pientä joukkoa suomalaisista, jotka kartuttavat huomattavan osan peliyhtiöiden tuotoista, sanoo Tapio Jaakkola.

Neljä viidesosan kaikesta pelirahasta pelaavat miehet. Valtaosa peliriippuvaisista on nuoria miehiä. Rahapeleihin koukkuun jäänyt nainen on useimmiten myöhäisessä keski-iässä.

- Jos karkeasti yleistää, nuoret miehet pelaavat jännityksen ja voittamisen halun vuoksi, keski-ikäiset naiset yksinäisyyttään tai elämänsä tyhjyyttä täyttääkseen, Jaakkola kertoo syistä.

- Terveydenhuollossa olisi kuitenkin tärkeä muistaa, että peliriippuvuus on usein vain yksi ongelma monien ongelmien vyyhdessä. Mielenterveysongelmat ja päihteet kuuluvat usein kuvaan, Jaakkola huomauttaa.

Viestejä internetin peliongelmaisten keskustelupalstalla:

”Tänään suljin sitten Paffin niin että minulle ei saa tulevaisuudessa avata uutta peliä. Olin tänään itsemurhan partaalla, mutta en uskalla sellaista tehdä. Sain ajan lääkärille jolle kerroin salaisuuteni (mieheni ei tiedä mitään touhuistani enkä hänelle uskalla kertoa)... Lääkäri kirjoitti minulle rauhoittavia lääkkeitä ja pisti lähetteen mielenterveystoimistoon.”

”Olen loppu, totaalisesti. Mieheni teki sen taas eilen. Olin iltavuorossa töissä, hän lomalla, meillä kouluikäisiä lapsia. Hän häipyi varastaen pojan syntymäpäivärahat, 80 e eikä ole sen jälkeen näkynyt. Hän aloitti taas pelaamisen.”

”Viimeksi viikonloppuna mies pelasi n. 100 euroa parissa tunnissa. Mä en keksi enää muuta syytä kuin itseni. Mä kait sit aiheutan hänelle syyn pelata, sanomalla väärän sanan tai kun mulla on tapana puhua asiat halki, ettei jää kaivelemaan. Sitä hän ei kestä... Oloni on tätä nykyä jokseenkin lamaantunut. Onneksi tiedän että meitä on muitakin, jotka kamppailevat läheisen peliongelman kanssa. Kai mulle on kehittynyt läheisriippuvuus kun en eroonkaan tuosta miehestä pääse...”

Ulla Järvi
Kuva: Jukka Uotila

Lue koko artikkeli 28.12. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.