Puheentunnistus yleistyy vihdoin

Aikaa säästyy, vaikka alkuvaihe on työläs.

Puheentunnistus yleistyy vihdoin Kuva 1 / 1

Aikaa säästyy, vaikka alkuvaihe on työläs.

Vain pieni osa lääkäreistä käyttää potilassaneluissaan puheen­tunnistusta, mutta sen käyttö on kasvussa.

Esimerkiksi Tiedon noin sadasta julkisen terveydenhuollon asiakasorganisaatiosta jo noin 30 käyttää puheentunnistusta. Määrä on yli kaksin­kertaistunut vuodessa.

Paimio-Sauvon terveyskeskus otti ohjelman käyttöön ensimmäisten joukossa vuonna 2009.

– Keväällä meillä oli ollut saneluissa pitkät, jopa kolmen viikon jonot. Kesän aikana jonot saatiin purettua kokonaan, muistelee johtava lääkäri Merja Laine.

Nyt kuntayhtymän kymmenestä lääkäristä kuusi käyttää puheentunnistusta, ja he ovat siihen tyytyväisiä. Ohjelmaa joutuu kuitenkin alussa opettamaan, jotta se oppii kunkin lääkärin puhetavan ja sanaston. Siksi lyhytaikaisten sijaisten on helpompi käyttää digisanelua.

Halutessaan lääkärit voivat lähettää puheentunnistuksella puretun tekstin taustatunnistukseen tekstinkäsittelijälle. Tämä myös huoltaa sanastoa ja syöttää tunnistamattomat sanat järjestelmään.

– On tärkeää, että emme hyväksy väärinkirjoitettuja tekstejä, sillä silloin ohjelma oppii väärin, Laine korostaa.

HUS:n kliinikot epäröivät

HUS:n lääkärit tuottavat vuodessa yhteensä 1,8 miljoonaa digisanelua, joita purkaa kokopäiväisesti 330 tekstinkäsittelijää HUS-Servis-yksikössä.

Radiologiassa jo lähes miljoona sanelua vuodessa syntyy puheentunnistuksen avulla, ja myös patologiassa sen käyttö on kasvussa. Kliinistä työtä tekevät lääkärit ovat sen sijaan ottaneet puheentunnistusta käyttöön nihkeästi, kertoo HUS-Servisin palvelupäällikkö Jari Simonen.

– Lääkärit pelkäävät, että puheentunnistus lisää saneluihin käytettyä aikaa. Sanelut kuitenkin tutkitusti lyhenevät, kun lääkärit joutuvat itse editoimaan tekstin ja sanelevat siksi vain olennaisen, Simonen huomauttaa.

HUS-Servisissä toteutettiin juuri pilottihanke, jossa tekstinkäsittelijä korjasi puheentunnistuksen tuottaman sanelun. Purkaminen nopeutui jopa 40 prosenttia.

– Tulos on niin hurja, että otamme ehdottomasti puheentunnistusta laajemmin käyttöön.

Tavoitteena on, että lääkärit alkavat ­itse käyttää puheentunnistusta, kun tekstinkäsittelijät ovat ensin opettaneet ohjelmalle sanastoa. Myös lääkärin ­ääninäytteitä voidaan hyödyntää ohjelman opettamisessa.

Puheentunnistus parantaa laatua

HUSLAB:n patologian ylilääkäri Kaisa Salmenkivi on käyttänyt puheentunnistusta nelisen vuotta, eikä hän enää vaihtaisi takaisin perinteiseen saneluun.

– Alkuvaihe oli työläs, mutta nykyisin joudun korjaamaan omia tekstejäni vain vähän, eikä puheentunnistus hidasta työtä, hän kertoo.

Salmenkivi pitää puheentunnistuksen suurimpana etuna sitä, että sanelu valmistuu yhdellä istumalla. Laatu paranee ja työaikaa säästyy, kun lääkäri voi tarkastaa ja hyväksyä sanelun heti. Lisäksi vastaus saadaan potilaalle aiempaa nopeammin.

Lisätyötä aiheuttaa se, että puheentunnistus ja patologian tietojärjestelmä eivät keskustele kovin hyvin keskenään. Tähän on tulossa parannus, kun laboratorion tietojärjestelmä uudistuu.

Virpi Ekholm
Kuva: Mikko Käkelä
Kuvassa Kaisa Salmenkivi

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Keski-ikäinen mies kuumeilee ja laihtuu – osa 1

Miten sinä hoitaisit -palsta käsittelee 50-vuotiaan miehen tapausta.

Työssä
Krooninen väsymysoireyhtymä mullisti arjen

Aktiivisesti liikuntaa harrastanut Samuli Tani ihmetteli, miksi kunto romahti äkillisesti.

Ajassa
Sote-valmistelu toi työterveyspalkinnon Visa Kerviselle

Työterveyshuollon yhteydenotto sote-valmistelijoihin sai palkintoperustelujen mukaan hyvän vastaanoton.

Tieteessä
Neljä viidestä munasarjasyövästä uusiutuu kahdessa vuodessa

Yli puolet potilaista menehtyy viiden vuoden kuluessa sairastumisesta.

Ajassa
Sairauslomat lyhenivät TYKS:ssä

– Lääkärit ovat kokeneet sairauspoissaolojen omailmoituskäytännön pidentämisen viiteen päivään hyväksi, kertoo TYKS:n lääkärien luottamusmies Hannele Heine.

Liitossa
Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty

Ajoittainen pysähtyminen toiminnan miettimiseen on paikallaan, kirjoittaa Tuula Rajaniemi.

Ajassa
Vihollinen sisällämme

Lääkärien autonomian suurin uhka löytyy ammattikunnan sisältä, sanoo Raimo Puustinen.