Suomen ensimmäinen hospitalistikoulutus alkaa
Hospitalistin avulla on tarkoitus parantaa hoidon laatua ja lyhentää hoitoaikoja.
Ideaa hospitalistin tarpeesta on pyöritelty Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosia, ja viime syksynä ajatukset konkretisoituivat pilotiksi. Tuolloin OYS:n vastuualuejohtaja Heikki Wiik soitti tärkeän puhelun.
– Kirurgiselle osastolle oli tulossa yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Soitin hänelle ja ehdotin, että kiinnostaisiko häntä pilotti, jossa rakennettaisiin käytännöt siihen, mitä tarkoittaa hospitalisti sairaalaympäristössä.
Puhelimen toisessa päässä vastasi innostunut lääkäri.
– Olin otettu, että minua pyydettiin tähän. Ymmärsin idean ja siitä saatavan hyödyn. Otin haasteen innolla vastaan, sanoo pilotin hospitalisti Kirsi Laitakari.
Laajemman näkemyksen omaavan lääkärin hyöty on huomattu Oulussa kirurgian osastolla aina kun klinikassa on ollut kokeneita, yleislääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä.
– Esimerkiksi hoitajat ovat olleet tosi tyytyväisiä, että paikalla on lääkäri, jolta saa vastauksen muun muassa potilaan lääkitykseen ja kokonaisvaltaiseen hoitoon, Wiik kertoo.
Wiikin mukaan on yleistä, että lääkärit yliopisto- ja keskussairaaloissa ovat pitkälti erikoistuneita.
– Selät tulee leikattua hyvin, mutta kokonaisuuden kannalta potilas on muutakin kuin se selkä. Esimerkiksi lääkitysten suhteen meidän kirurgit ovat pudonneet kärryiltä, koska aika ei riitä kehityksen mukana pysymiseen.
Työkäytäntöjä uusiksi
Tähän saumaan isketään tuoreella koulutusohjelmalla. Ohjelman sisältöä on hiottu yhteistyössä sisätautiklinikan kanssa, missä ilmeni yllättäen samanlainen tarve lääkärille, jolla pysyvät kaikki langat käsissään.
– Olimme kirurgian päässä ajatelleet, että sisätautilääkärit ovat vielä sellaisia "oikeita lääkäreitä", mutta kävi ilmi, että näin ei olekaan. Sisätautilääkärit ovat tänä päivänä nefrologeja, kardiologeja, endokrinologeja ja hematologeja. Laajakatseinen sisätautilääkäri on kuolemassa sukupuuttoon, Wiik kertoo.
Laitakari jatkaa, että hospitalisti reagoi osastolla päivittäisiin asioihin, seuraa potilaiden vointia ja auttaa hoidossa.
– Jos tulee mutkia matkaan, hospitalistin on tiedettävä, onko kyseessä potilaan perussairauden huonontuminen vai leikkauksen jälkeinen komplikaatio, valottaa Laitakari.
Vaikka kollegat ovat ottaneet hospitalistin vastaan hyvin, työkäytäntöjä on jouduttu hiomaan matkan varrella.
Hospitalistin avulla on tarkoitus parantaa hoidon laatua ja lyhentää hoitoaikoja.
Kaksivuotiseen koulutusohjelmaan hyväksytään yleislääketieteen, sisätautien, anestesiologian tai muun soveltuvan alan erikoislääkäri.
– Aloituspaikkojen määrä riippuu koulutusresursseista. Sitäkään ei ole vielä lyöty lukkoon, aloitammeko koulutuksen jo syksyllä vai ensi vuonna, Wiik tuumaa.
Lue myös Hospitalistille voisi olla töitä.
