• Hertta Vierula

Tekonivelleikkauksille halutaan yhtenäiset perusteet

Polven ja lonkan tekonivelleikkauksien määrät vaihtelevat tällä hetkellä suuresti eri puolilla Suomea.

Tekonivelleikkauksille halutaan yhtenäiset perusteet Kuva 1 / 1

Polven ja lonkan tekonivelleikkausten määrät ovat kasvaneet nopeasti kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2016 ensivaiheen leikkauksia tehtiin 21 797. Leikkausmäärät vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Vaihtelun syyksi on arvioitu sitä, että leikkausindikaatiot eivät ole yhtenäisiä. Vuonna 2005 laadittiin yhtenäisen hoidon kriteerit, mutta ne eivät ole levinneet käyttöön riittävän laajasti.

STM:n asettamat selvityshenkilöt, professori Matti U.K. Lehti ja ylilääkäri Jarkko Leskinen ovat tehneet uuden ehdotuksen lonkan ja polven tekonivelkirurgian yhtenäisistä perusteista sekä hoidon järjestämisestä.

Valtakunnallisten yhtenäisen hoidon perusteiden on tarkoitus korostaa potilaan kokonaisvaltaista arviointia. Selvityshenkilöt esittävät, että lonkan ja polven tekonivelleikkausten hoidon perusteet muodostuvat leikkaushoidon aiheesta (indikaatio) ja vasta-aiheesta (kontraindikaatio). Näiden molempien huomioiminen on keskeistä sekä silloin, kun potilas ohjataan terveyskeskuksesta hoitoon että silloin, kun erikoissairaanhoidossa tehdään hoitopäätöstä.

Myös liitännäissairauksiin liittyvät riskit on tunnistettava. Liitännäissairaudet huonontavat tekonivelleikkausten tuloksia.

Selvityshenkilöiden mukaan valtakunnallinen rekisteri on paras ja luotettavin keino osoittaa tekonivelkirurgian volyymit sairaaloittain ja suhteuttaa ne alueen väestöpohjaan. Tekonivelrekisteriä pitäisi heidän mukaansa kehittää ponnekkaasti niin, että siitä saataisiin jatkossa vertailukelpoisia tietoja myös kirurgisen hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta.

kuva: Fotolia

Lisää aiheesta

Lonkan tekonivelleikkauksen toteutus vaikuttaa komplikaatioriskiin
Lonkka- ja polvileikkausten määrä kasvaa yhä
Spinaalipuudutuksen aiheuttama hermovaurio

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hoitoa lapsen näkökulmasta

Uusi lastensairaala avautuu syksyllä. Kurkkaa jo tästä sairaalan sisälle.

Ajassa
Valvira muuttaa linjaustaan opintojen kymmenen vuoden keston tulkinnassa

Jatkossa opinnot luetaan alkaneeksi vasta kyseiseen ammattiin johtavien opintojen alusta.

Ajassa
Hoitoa lapsen näkökulmasta

Uusi lastensairaala avautuu syksyllä. Kurkkaa jo tästä sairaalan sisälle.

Ajassa
Kuinka kauas työnantaja voi määrätä töihin?

Lääkärin halutaan yhä useammin työskentelevän monessa työpisteessä.

Kolumni
Lääkäri määrää ja potilas tottelee

Mitä oikeasti tiedän potilaani päivittäisestä elämästä, pohti Mikko Lehtovirta – ja päätti opiskella toisen tutkinnon.

Tieteessä
Väitös syntyi kiinnostuksesta aivoihin ja musiikkiin

Aleksi Sihvonen tutki aivoinfarktin jälkeistä musiikin ymmärtämisen katoamista

Ajassa
Avoimuus suojaa työkuormalta

Lääkärien ammattikunta tarvitsee erilaisia persoonallisuuksia, sanoo Heikki Ahtola.

Keskustelua
Häpäisykulttuurin kierre on katkaistava

Anneli Larmo pohtii, mikä saa kohtelemaan nuorempia kollegoita huonosti.