Terveydenhuollon maksut nousevat
Kunnat ovat voineet elokuun alusta alkaen nostaa terveydenhuollon asiakasmaksuja eduskunnan päätöksen mukaisesti keskimäärin 16 prosenttia. Onko potilaalla enää varaa jatkotutkimuksiin?
Jos terveydenhuollon palveluiden käyttöä halutaan järkiperäistää ja saada poistettua turhat käynnit, maksujen korotus on siihen huonoin keino. Tätä mieltä ovat Suomen Lääkärilehden haastattelemat terveyspolitiikan tutkijat.– Myös palvelumaksujen korotuksista koituva taloudellinen hyöty palvelujen tuottajille jää vaatimattomattomaksi, huomauttaa tulosaluejohtaja Ilmo Keskimäki Stakesista.
Kunnat ovat voineet elokuun alusta alkaen nostaa terveydenhuollon asiakasmaksuja eduskunnan päätöksen mukaisesti keskimäärin 16 prosenttia. Eduskunnan päätös tuli vasta juhannusviikolla, joten kaikki kunnat eivät ehtineet tehdä päätöksiä saadakseen korotukset voimaan jo tämän kuun alusta.
Lehtitietojen mukaan monissa kunnissa maksujen korotukset on riitautettu. Suurista kaupungeista korotuksen ovat jo toteuttaneet muun muassa Helsinki, Espoo ja Turku, joissa terveyskeskusmaksu nousi 11 eurosta 12,80 euroon. Sairaalan kertakäynnin maksu voi nousta enimmillään 22 eurosta 26,60 euroon ja päiväkirurgisen toimenpiteen maksu 72 eurosta 83,90 euroon. Myös laitoshoidon ja hammashoidon maksut nousevat.
Stakesissa laskettiin keväällä korotusten vaikutuksia. Tutkimusprofessori Markku Pekurisen mukaan kuntien tuotot nousevat arviolta 65 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän vuoden vaikutukset jäävät reiluun 20 miljoonaan euroon. Pekurinen totesi toukokuisessa Helsingin Sanomien yliöartikkelissaan, että maksujen korotus vähentää terveyspalvelujen käyttöä tutkimusten mukaan muutaman prosentin.
– Ongelmallista ja eriarvoistavaa tässä uudistuksessa on se, että se vähentää sekä tarpeellista että vähemmän tarpeellista hoitoon hakeutumista, korostaa Ilmo Keskimäki.
Lääkäri joutuukin siis jatkossa miettimään entistä enemmän esimerkiksi potilaan jatkotutkimuksiin lähettämistä myös potilaan talouden kannalta. Vähävaraisen potilaan sitouttaminen hoitoon voi vaikeutua, jos se edellyttää lukuisia lääkäri- ja poliklinikkakäyntejä.
Maksukatot halutaan yhteen
Paljon sairastavat ja paljon hoitoa tarvitsevat ihmiset ovat yleensä iäkkäitä ja usein pienituloisia. Eläkeläiset ja työttömät käyttävät eniten kunnallisia terveyspalveluita, kun työssäkäyvät pääsevät työnantajan osittain tai täysin kustantamaan työterveyshuoltoon.
Stakesin laskelmien mukaan Suomessa oli vuonna 2001 noin 16 700 kotitaloutta, jossa tuloista vähintään 40 prosenttia kului terveydenhuoltoon. Ilman maksukattoja tällaisia kotitalouksia olisi ollut tuplaten.
– Maksukatot kyllä leikkaavat kuluja, mutta ongelma Suomessa ovat monet maksukatot, sanoo Diabetesliiton toimitusjohtaja Jorma Huttunen.
Potilasjärjestöt vastustivat maksujen korotusta keväisessä vetoomuksessaan ja esittivät myös maksukattojen yhdistämistä. Vetoomus ei tehonnut, eikä maksukatto-asiakaan etene kovin vauhdikkaasti.
– Maksukattojen yhdistäminen olisi pitänyt liittää maksujen korotukseen, mutta nyt päinvastoin eduskunta päättikin maksujen sitomisesta kansaneläkeindeksiin. Maksut nousevat jatkossa siis automaattisesti ilman poliittista harkintaa. Maksukattoja käsitellään parhaillaan sosiaaliturvan uudistamista käsittelevässä SATA-komiteassa, mutta se jättää omat esityksensä vasta ensi vuoden lopussa, toteaa Huttunen.
Jorma Huttunen löysi silti uudesta budjetista myös ihan hyviä asioita. Erityisesti terveydenhuollon pirstaleisten kehittämishankkeiden muuttaminen pitkiksi suurhankkeiksi miellyttää Huttusta. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma on hyvä päänavaus hallitukselta, mutta se ei saisi jäädä vain sosiaali- ja terveysväen kauniiksi tavoitteiksi. Rahaa pitää löytyä yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseen terveyttä suosiviksi.
Ulla Järvi
