Ajan­kohtai­sta

Terveyskeskuslääkärin täydennyskoulutus jää ohueksi

– On ollut parempiakin aikoja, toteaa terveyskeskuslääkäri Nina Niiranen pohtiessaan täydennyskoulutuksensa määrää.Lääkärien lisäopissa on isoja eroja. Erikoistumattomat terveyskeskuslääkärit jäävät vähimmälle, ja tilanne huolestuttaa. Mistä apu?

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/ninaniiranen.jpg

Lääkärien täydennyskoulutuksessa on isoja eroja. Vähiten koulutusta saavat erikoistumattomat terveyskeskuslääkärit, eniten kirurgit. Terveyskeskuslääkärien tilanne huolestuttaa. Mistä apu?

– On ollut parempiakin aikoja, toteaa terveyskeskuslääkäri Nina Niiranen Järvenpään terveyskeskuksesta pohtiessaan täydennyskoulutuksensa määrää.

Niiranen arvioi, että ennen omalääkärijärjestelmää hän kävi useammin koulutuksessa. Nyt meno on paljolti omasta järjestelytaidosta kiinni. Koulutukseen olisi hyvä osallistua enemmän, mutta työt on tehtävä.

Nina Niiranen ei ole poikkeus. Lääkäriliiton selvitys vuodesta 2005 kertoo, että erikoistumattomat terveyskeskuslääkärit osallistuvat vähiten täydennyskoulutukseen. Erikoislääkäreillä työpaikan ulkopuolista täydennyskoulutusta kertyy noin 8,8 päivää vuodessa, kun erikoistumattomilla terveyskeskuslääkäreillä päiviä on vain 6,2.

Selvityksen tekijöiden mukaan tilanne on huolestuttava. Terveyskeskuslääkärien laaja tehtäväkenttä vaatii kehittymistä, mutta olosuhteet eivät kannusta siihen.

– Osa terveyskeskuksista kärsii vakavasta lääkärivajeesta, ja työstä irtautuminen koulutukseen ei välttämättä ole mahdollista. Vähäisempi osallistuminen kuvastanee perusterveydenhuollon kriisiä, ja tähän pitäisi pystyä puuttumaan, Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä sanoo.

Katse kääntyy työnantajiin

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajalla Risto Ihalaisella on ratkaisuehdotus yleislääkärien koulutusongelmaan.

– Tässä maassa on pakolla säädetty yhtä jos toistakin, miksi ei myös koulutuksesta. Voisi miettiä, olisiko työnantaja velvoitettava järjestämään asia.

Ihalaisen mukaan kansallisessa terveyshankkeessa tuli hyviä askeleita. Jos parannusta ei kuitenkaan tapahdu, säännökset voidaan tehdä sitovammiksi. Silloin ministeriö valvoisi niiden noudattamista.

– Lääkäri putoaa kärryiltä, jos ei yritä pysytellä mukana. Pienet kunnat uskovat palkkaavansa valmiita ihmisiä, joita ei tarvitse kouluttaa, Ihalainen toteaa.

Ihalaisen mielestä väestövastuusopimuksen heikko kannustavuus kouluttautumiseen pitää käynnistyvissä VES-neuvotteluissa myös nostaa pöydälle.

Jumbosijalta löytyy terveyskeskuksen mieslääkäri

Erikoislääkärit eivät ole samalla viivalla täydennyskoulutuksen suhteen. Eniten koulutuksessa käyvät kirurgian alojen lääkärit ja neurologit. Vähiten koulutukseen osallistuvat silmälääkärit, radiologit sekä yleislääketieteen ja työterveyshuollon lääkärit. Kirurgeilla päiviä kertyy noin 10,4, silmälääkäreillä 7,6.

Myös terveyskeskuksissa vakituisesti työskentelevien koulutuserot ovat huomattavia. Yleislääketieteeseen erikoistuneilla vuosittaisia koulutuspäiviä on noin 7,8, mikä on 1,6 päivää enemmän kuin erikoistumattomilla.

Nina Niiranen ei usko, että täydennyskoulutuksen vähyys johtuisi ainakaan lääkärien huonosta motivaatiosta.

Lue koko artikkeli perjantaina 10.8. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Miia Soininen

Kuva: Antero Aaltonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030