Vanhusten terveydenhuollossa isoja eroja pääkaupunkiseudulla
Vanhusten terveydenhuollossa on tuoreen tutkimuksen mukaan suuria eroja eri puolilla pääkaupunkiseutua. Stakesin selvityksen mukaan ikäihmiset saavat erilaista kohtelua etenkin erikoissairaanhoidossa ja jatkohoidossa riippuen siitä, asuuko vanhus Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa vai Vantaalla. Helsinkiläisessä hoitoprosessissa erottuu nopea, muita kuntia laajempi hoitovastuun siirtäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Vantaalla taas vanhainkotihoidon osuus on muita suurempi. Onnistuneeseen kotiuttamiseen tarvittavien hoitopäivien määrä on kunnissa kasvanut ja pitkäaikaishoitoon päätymisen vaara lisääntynyt, tutkimuksessa sanotaan.
Geriatriaa tarvitaan
Ylilääkäri, tutkimusta vetänyt Matti Mäkelä Stakesista muistuttaa, että sairastuneen vanhuksen kuntoutumista kotiolosuhteisiin on luvattu parantaa pääkaupunkiseudun kunnissa. Ainakaan tämän selvityksen perusteella lupauksia ei ole lunastettu. Mäkelä toivookin, että tutkimuksesta otettaisiin opiksi ja että vanhuksen hoitokokonaisuuteen saataisiin lisää geriatrista asiantuntemusta.
– Vanhusten pitkittyvän sairaalahoidon ongelmaan on vastattava muulla tavoin kuin siirtämällä ongelma ”sosiaalipuolelle”. Tarvitaan aitoa geriatrista erityisosaamista, mikä oikeasti parantaa kotiutumisennustetta, Mäkelä sanoo.
Vanhusten terveydenhuollossa on usein viisikin isoa pelaajaa, joiden yhteistyössä on Mäkelän mukaan toivomisen varaa. Päivystyksen, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhainkodin ja kotihoidon olisi tosissaan kehitettävä keskinäisen arvostuksen kulttuuria, jotta hoidon juoni ei katkeilisi hoitovastuun siirtyessä.
– Kun tavoiteltu terveyshyöty halutaan saada aikaan halvimmalla tavalla, ovat seuraukset moninaiset. Yksi mahdollinen seuraus on siis kuntien erikoissairaanhoidon kustannusten pieneneminen. Valitettavasti tällaista ei näytä tapahtuneen, vaan kustannukset ovat päin vastoin kasvaneet aika tavalla.
Vastaavasti kustannukset perusterveydenhuollossa ja vanhainkotihoidossa voisivat kasvaa, kun niihin siirtyy uusia tehtäviä.
– Kustannuksethan ovatkin kasvaneet, mutta eniten hoidon pitkittymisen vuoksi – siis epäonnistuneen kotiutumisen takia, Mäkelä huomauttaa. Pääkaupunkiseudun perusterveydenhoidossa sekä vanhainkodeissa pitäisikin nyt ryhtyä kehittämään etenkin ikäihmisten kuntouttamista.
– Jos näin tehdään, voi lopputulos olla erinomainen, ja vanhukset hoidetaan ”oikeassa paikassa”, Matti Mäkelä korostaa.
Essi Kähkönen
