Vuorotyömallissa itää ison kiistan siemen
Lääkäriliiton hallitus ja valtuuskunta käsittelevät tänään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ehdotusta lääkärien vuorotyömalliksi. Malli on pääpiirteissään sama, jonka liitto hylkäsi jo lääkärilakon aikana. Ehdotuksen mukaan lääkärit siirtyisivät vuorotyöhön ja työpaikalla tapahtuvasta päivystyksestä luovuttaisiin kokonaan.
KT:n esittämän mallin mukaan kaikki sairaalassa tai terveyskeskuksessa tehtävä työ järjestettäisiin työvuoroina. Päivystykseksi laskettaisiin enää kotona tapahtuva varallaolo.
Kuntatyönantaja niputtaa työaikajärjestelyt ja kunnallisen palkkaohjelman 1,7 prosentin korotuserän: ellei KT:n ehdottama työaikajärjestely ole tavalla tai toisella mukana lääkärisopimuksessa, ei lääkärisopimukseen oteta muille työntekijäjärjestöille tulevaa korotuserää. Nykyinen lääkärisopimus on voimassa ensi helmikuun puoliväliin saakka.
Lääkäriliiton edunvalvontajohtaja Markku Kojo ennakoi vakavia seurauksia, jos lääkärit uhkaavat jäädä vaille muille ammattiryhmille tulevia tupon ja kunnallisen sopimuksen mukaisia korotuksia.
Itse vuorotyömalli alentaisi päivystävien lääkärien palkkoja yli kymmenen prosenttia.
SUURIN VAIKUTUS SAIRAALOISSA
Koska monien terveyskeskusten päivystykset on ulkoistettu, vuorotyömalli vaikuttaisi käytännössä eniten töiden järjestelyyn sairaaloissa.
- Ehdotus koskee joka tapauksessa satoja sairaalalääkäreitä. Aktiivisia päivystyspisteitä on koko maassa noin 170, ja päivystysrengasta pyörittämään tarvitaan vähintään kuusi, mieluiten kymmenen lääkäriä yhtä päivystysvakanssia kohti, sanoo Markku Kojo.
Kojo viittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen omaan arvioon, jonka mukaan malli edellyttäisi noin 500:aa uutta lääkärinvakanssia toimiakseen ja taatakseen nykyisen palvelutason.
- Sellaista lääkärimäärää ei nyt ole.
Lääkäriliiton mielestä vuorotyömalli myös heikentäisi päiväaikaista ja varsinkin ei-kiireellistä palvelua ja pidentäisi hoitojonoja.
LÄÄKÄRILIITOLLA OMAMALLI VUOROKAUSILEVOSTA
Kunnallinen työmarkkinalaitos perustelee ehdotustaan työaikamääräysten yksinkertaistamisella samantapaisiksi kuin hoitohenkilökunnalla.
- Täkynä mallissa on Lääkäriliitonkin ajama vuorokausilepo, joka kuntatyönantajan mukaan voitaisiin toteuttaa tässä, mutta vain tässä mallissa, Kojo toteaa.
Lääkäriliiton näkemyksen mukaan vuorokausilepo voidaan hyvin toteuttaa nykyisessäkin työaika- ja päivystysjärjestelmässä. Liiton mallissa jokaisen työrupeamaan alkamista seuraavan 24 tunnin kuluessa toteutettaisiin vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön vuorokausilepo.
Tällaisella järjestelyllä uusia lääkärinvakansseja tarvittaisiin selvästi vähemmän kuin KT:n mallissa, eli yksi lisävakanssi päivystyspistettä kohti.
Koska päivystykseen osallistuvien lääkärien määrä vaihtelee ja lääkäreilläkin on erilaisia näkemyksiä päivystyksistä ja työvuorojen pituudesta, päästään tarkoituksenmukaisimpiin ratkaisuihin Lääkäriliiton mielestä usein sopimalla järjestelyistä paikallisesti.
Nykyinenkin lääkärisopimus mahdollistaa pisimpien päivystysten jakamisen paikallisesti, ja näin on monin paikoin myös tehty.
TÄYSIN TURHA MUUTOS
Kysymys vuorokausilevon järjestämisestä nousi esille, kun EY-tuomioistuin antoi vuosi sitten syksyllä päätöksen saksalaisen lääkärin Norbert Jägerin päivystyksiä koskevassa jutussa. Päätös käynnisti EU:n työaikadirektiiviä koskevan muutosprosessin. Markku Kojon mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun päivystystyö tunnustetaan eurooppalaisessa lainsäädäntöesityksessä. Direktiivin toteuttamisen aikataulusta on kiistaa, mutta Kojo uskoo muutoksen tulevan hyväksytyksi todennäköisesti vuonna 2006.
- On ilmeistä, että lainsäädäntö tulee muuttumaan siihen suuntaan, missä Suomessa jo ollaan, joten on täysin turhaa yrittää siirtää lääkäreitä Suomessa työaikamalliin, jossa päivystystä ei tunneta, Kojo toteaa.
