Yhteispäivystykset vaativat kriisipalvelua päihtyneille

Lääkärien rahkeet eivät riitä hoitamaan päihdepotilaiden ongelmia. Pääkaupunkiseudun tilannetta luonnehditaan jo kestämättömäksi.

Terveydenhuollon keskitettyihin yhteispäivystyksiin pitää liittää sosiaali- ja kriisipalveluiden päivystys, esittää pääkaupunkiseudun päivystyshankkeen ohjausryhmä.

Palvelu halutaan kaikkiin pääkaupunkiseudun yhteispäivystyksiin vuonna 2009.

Vantaan päivystystoiminnan tulosyksikön johtava ylilääkäri Jarmo Kantonen toivoo asialle valtiovallan tukea, sillä se saisi enemmän aikaan kuin tarrojen liimaaminen pullonkylkiin.

Päihde- ja sosiaalityön tehtävät kaatuvat nyt lääkärien syliin, eivätkä heidän rahkeensa riitä hoitamaan potilaiden ongelmia.

– Tilanne on kestämätön, Kantonen luonnehtii.

Oire hoidetaan, kaikki muu jää rempalleen

Vantaan Peijaksen yhteispäivystyksessä viidennes potilaista on päihtyneitä ja joka neljäs potilas on päivystyksessä päihdelähtöisen syyn takia. Muissa päivystyksissä on sama tilanne.

Kantosen mukaan päivystys kykenee hoitamaan päihdepotilaan kiireellisen päivystyshoitoa tarvitsevan sairausoireen, mutta sosiaalisen kokonaistilanteen, asumispaikan, matkakustannusten, toimeentulon ja päihdeongelman jatkohoitopaikan selvittelyyn ei jää riittävästi aikaa.

Kantonen moittii asetelmaa, jossa päihde- ja sosiaalityön sektori hoitaa valtaosaa päihdeongelmaisten virka-aikaisesta palvelutarpeesta ja suurin osa vuorokaudesta eli päivystysaika on jätetty terveydenhuollon päivystyksien varaan. Esimerkiksi katkaisuhoitoon ei pääse yleensä päivystysaikaan eikä selviämishoitoasemia ole kattavasti edes isoimmissa kunnissa.

Hän toteaa, että valtiovalta on pahentanut ongelmia alkoholin veronkevennyksillä. Päivystyksiin on myös hankala saada terveydenhuollon ammattilaisia töihin, ja päihteettömät potilaat kokevat olonsa usein turvattomiksi.

Miia Soininen

Katso Peijaksen sairaalasta kertova Lääkärilehden video Päihdepotilaat rasittavat päivystystä.