• Jari Turunen

Ammatillinen liikkumattomuus on terveysuhka

Joskus työn mielekkyys ja hyvinvointia tuottava voima hiipuu.

Ammatillinen liikkumattomuus on terveysuhka Kuva 1 / 1

Liikunnan ja liikkumattomuuden merkityksestä terveydelle puhutaan paljon ja tutkittua tietoa on runsaasti. Liikunnallista aktiviteettia on myös helppo mitata erilaisten rannekkeiden, sormusten, kellojen ja kännykkäsovellusten avulla. Eräs liikkumattomuuden muoto saattaa kuitenkin jäädä huomiotta ja johtaa terveydentilan heikentymiseen tai ainakin terveyskäyttäytymisen muutoksiin. Kyseessä on ammatillinen liikkumattomuus.

Eri elämäntilanteissa ja työelämän murroksissa työn mielekkyys ja työn hyvinvointia tuottava voima voi hiipua. Joskus tämä tapahtuu nopeasti, työntekijä huomaa itse muutoksen ja hakee uutta työuraa. Joskus muutos tapahtuu hitaasti ja huomaamatta, jolloin erilaiset (työ)hyvinvoinnin ongelmat kasautuvat pikkuhiljaa:

Umpikujalta tuntuvassa tilanteessa myös somaattiset tuntemukset, kuten kivut, selittämättömät oireet ja väsymys, saattavat korostua.

Työ ei enää kiinnosta ja innosta, työtunnit eivät ehkä riitä halutun lopputuloksen saavuttamiseen, osaaminen vanhentuu ja uuden oppiminen hidastuu tai sen tarve jää huomioimatta. Joskus työuupumus iskee, joskus nukkuminen jää vähemmälle ja toisinaan masennus valtaa mielen. Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen unohtuu. Vaikka nämä ilmiöt eivät vielä ole sairauksia, tilanne on tulevan terveyden kannalta uhkaava. Umpikujalta tuntuvassa tilanteessa myös somaattiset tuntemukset, kuten kivut, selittämättömät oireet ja väsymys, saattavat korostua.

Kun voimavarat eivät riitä uusien ammatillisten ratkaisujen etsimiseen, tilanne voi jatkua hankalana ja epätyydyttävänä vuodesta toiseen. Tällöin voidaan viimeistään puhua ammatillisesta liikkumattomuudesta.

Vaikka tutkittua tietoa ammatillisen liikkumattomuuden terveysriskeistä ei ole, tilanne heikentää usein terveyttä. Oireet ja jaksamisen pulmat ajavat lopulta lääkärin vastaanotolle ja pahimmassa tapauksessa johtavat pitkiin sairauslomiin. Ammatillinen liikkumattomuus pahenee entisestään.

Ääriesimerkki on pitkäaikaistyöttömyys. Sen taustalla voi olla monia tekijöitä, mutta pitkä työstä poissaolo johtaa tutkitusti terveydentilan rapistumiseen ja jopa eliniänodotteen huonontumiseen. Osa tästä selittyy työttömien huonoilla terveyspalveluilla ja osa elämäntavoilla, mutta todennäköisesti totaalisella ammatillisella liikkumattomuudella ja näköalattomuudella on merkittävä vaikutus. Äskettäin uutisoidun brittitutkimuksen mukaan toisaalta huono ja epätyydyttävä työ on jopa epäterveellisempää kuin työttömyys.

Uusien ammatillisten ratkaisujen etsimisessä työterveyshuolto on avainasemassa ja tekee usein hyvää työtä. Kaikki eivät kuitenkaan ole kattavan työterveyshuollon piirissä (etenkään työttömät). Merkittävä osa työväestöstä sukkuloi erilaisissa pätkätöissä ja projekteissa tai työskentelee pienten työnantajien palveluksessa. Heillä ammatillinen tilanne voi olla pitkään kuormittava, ennen kuin ongelmat kasaantuvat ja joku puuttuu tilanteeseen. Pätkätyöstä ja projektista toiseen siirtyminen varmasti ehkäisee ammatillista liikkumattomuutta, mutta työn mielekkyyttä se ei takaa.

Joskus pitkään saman työnantajan palveluksessa ollut henkilö voi ajautua tilanteeseen, josta ulospääsy ei omin voimin onnistu. Silloin kun sairauksia on riittävästi ja ne aiheuttavat työkyvyttömyyden uhan, eläkevakuutuslaitosten tukema ammatillinen kuntoutus voi avata uusia reittejä. Toisaalta myös suhteellisen terveet voivat olla jumissa työssä tai ammatissa.

Jokaisen lääkärin onkin viisasta muistaa, että lääketieteellisesti hankalasti selitettävän oirekokonaisuuden taustalla voi olla pitkään jatkunut ammatillinen liikkumattomuus. Vaikka se ei suoranaisesti tapa tai hetkessä sairastuta, pitkittyessään tilanne saattaa johtaa työkyvyn menetykseen tai osaamisen rapistumiseen, masennukseen ja muuhun oireiluun.

Potilaan työtilanteen avaaminen lääkärin vastaanotolla on siis tärkeätä ja oleellista.

Jari Turunen

Kirjoittaja on kuntoutuslääkäri, joka on ollut kehittämässä lukuisia ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja joka on kiinnostunut oirekuvien historiasta.

Kirjoittajat
Jari Turunen

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi