Laihduttamisyritykset kasvattivat riskiä lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen

Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Ulla Toikkanen

Monisairastavuusmittarien ominaisuudet on syytä tuntea

Noin kaksi kolmasosaa 65–75-vuotiaista on monisairaita, 85 vuotta täyttäneistä jo neljä viidestä. Aiemmin geriatriassa huomio on kiinnittynyt vahvasti toimintakyvyn arviointiin, koska sillä on suuri merkitys kuntoutustarpeen ja ennusteen kannalta. Viime vuosina monisairastavuuden ja diagnoosien merkitys on kuitenkin kokenut uuden renessanssin. Monisairastavuuden mittareita kuolleisuuden määrittäjänä on nyt arvioitu systemoidussa katsauksessa.

Kaisu Pitkälä

Magneettikuvaus paljastaa, onko laskimotukos uusi vai vanha

Uudet laskimotukokseen viittaavat oireet jo kertaalleen sairastuneessa alaraajassa ovat tyypillinen päivystysongelma. Syviin laskimoihin jää tukoksen jälkeen kaikututkimuksella vaikeasti tulkittava maasto, ja uuden tukoksen erottaminen on usein vaikeaa. Nykyaikana tämä johtaa lähes poikkeuksetta varmuuden vuoksi hoitamiseen ja todennäköisesti pysyvään antikoagulaatioon. Magneettikuvaus osoittautui tarkemmaksi menetelmäksi.

Marko Vesanen

Vanhus ja helle – suojaudu, viilennä, nesteytä

Helle aiheuttaa terveyshaittoja, joihin vaikuttavat vanhuksen sairaudet ja lääkkeet sekä käyttäytyminen, sosiaalinen tilanne, asuminen ja ympäristö.

Tiina M. Ikäheimo, Riitta Antikainen

Toistuva ravitsemus­neuvonta kantaa hedelmää

Turkulaisessa satunnaistetussa vertailukokeessa 20 vuoden ravitsemus- ja elämäntapaneuvonnan vaikutukset säilyivät 6 vuotta intervention päättymisestä.

Nina Kaseva

Lääkepallo on turvallinen sepelvaltimotaudin hoidossa

Sepelvaltimoahtaumien pallolaajennushoidossa käytetään yleensä verkkoputkea tukemaan laajennettua ahtaumakohtaa. Verkkoputkesta vapautuu lisäksi suonen seinämään uudelleenahtaumista ehkäisevää lääkettä. Aina ei hoidossa tarvita verkkoputken tukea, ja ahtautumista ehkäisevää paklitakselia saadaan suonen seinämään pelkän lääkepallon avulla. Laajan meta-analyysin perusteella lääkepallohoito on turvallista myös pitkäaikaisseurannassa.

Juhani Airaksinen

Kannattaako syvän laskimotukoksen vähän pidempi hoito?

Uudet antikoagulantit ovat tuoneet lisää työkaluja ja helppoutta laskimotukoksen hoitoon, mutta ydinkysymystä optimaalisesta hoitoajasta nekään eivät ole ratkaisseet. Ilman merkittävää etiologista altistetta todetun laskimotukoksen hoidosta päättäminen on vaikeaa etenkin nuorilla, mutta myös iäkkäiden riskit pitkässä hoidossa tulee huomioida.

Marko Vesanen

Näyttö opioidien tehosta vanhusten kroonisen kivun pitkäaikaishoidossa on heikko

Australialaistutkijat tekivät systemoidun katsauksen, jossa oli mukana kaikenlaisilla menetelmillä tehtyjä tutkimuksia opioideista vanhusten kivun hoidossa. Yhtään satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta aiheesta ei löytynyt. Havainnoivilla, varsinkaan poikkileikkausasetelmalla tehdyillä tutkimuksilla on vaikeaa osoittaa lääkkeiden todellista vaikuttavuutta, puhumattakaan hyöty-haittasuhteesta.

Kaisu Pitkälä

Ole tarkkana dementiapotilaan virtsavaivojen hoidossa

Dementia ja yliaktiivinen virtsarakko virtsankarkailutaipumuksineen kulkevat monesti käsi kädessä. Antimuskariinit ovat tehokkaita yliaktiivisen rakon kurissa pitämisessä, mutta turvallisuuden ja siedettävyyden suhteen niiden välillä on reseptoriselektiivisyydestä ja veri-aivoesteen läpäisykyvystä johtuvia eroja. Retrospektiivisen tutkimuksen perusteella yli 65-vuotiaiden dementiapotilaiden kuolleisuus oli puolen vuoden epäselektiivisen antimuskariinihoidon aikana 50 % suurempi kuin selektiivistä hoitoa saaneilla.

Ossi Lindell

Gerastenia – kuinka tunnistan ja miksi?

Gerastenian tunnistaminen auttaa ennusteen arvioinnissa.

Janne Alakare, Timo Strandberg

Statiinien hyödyt ja haitat laitoshoidon asukkailla

Kuinka pitkään hauraiden vanhusten tulisi käyttää statiineja? Pitäisikö ehkäisevät lääkkeet lopettaa laitoshoitoon tullessa? Onko statiineilla mahdollisen myopatian vuoksi toiminnanvajeiden riskiä lisäävä vaikutus? Nämä ovat olleet vaikeita kysymyksiä geriatriassa. Satunnaistettuja vertailututkimuksia ei ole tulossa, joten näyttöä pitää hakea havainnoivista pitkittäistutkimuksista.

Kaisu Pitkälä

Vanhuksen kokema väkivalta voi paljastua päivystyksessä

Silmät ja korvat kannattaa pitää auki, jos epäilee vanhuksen kokeneen väkivaltaa tai kaltoinkohtelua, ylilääkäri Minna Pitkänen muistuttaa.

Ulla Toikkanen

Hydroksiklorokiini jää pois Suomen Solidarity-tutkimuksesta

WHO päättää kansainvälisen tutkimuksen hydroksiklorokiinihaarasta kesäkuun puoliväliin mennessä, kertoo Kari Tikkinen.

Minna Pihlava

Anoreksia ja verenkuvamuutokset

Syömishäiriöpotilaan poikkeava verenkuva on varsin yleinen hematologin konsultaation aihe. Laajat tutkimukset aiheesta puuttuvat, ja mekanismeista on vain arveluja syy-yhteyden ollessa olemassa.

Marko Vesanen

Sairaalahoidon pituus ei vaikuta toiminnanvajeiden riskiin

Akuuttiin sairaalahoitoon tiedetään liittyvän lihaskatoa ja toiminnanvajeiden riskiä riippumatta sairaalaan joutumisen syystä ja indeksisairaudesta. Sairaalahoitojen pituudet ovat joka puolella maailmaa merkittävästi lyhentyneet vuosikymmenien saatossa. Meta-analyysi selvitti, onko sairaalajaksojen lyhentyminen vähentänyt sairaalahoitoon liittyvää toiminnanvajeiden riskiä. Näin ei ollut käynyt.

Kaisu Pitkälä

Suojaako alkoholinkäyttö oikeasti sydän- ja verisuonitaudeilta?

Suojaavan vaikutuksen kausaalisuutta kyseenalaistetaan aiempaa enemmän, kirjoittaa Pia Mäkelä.

Pia Mäkelä

Uudelleen käytettävät naamarit ovat edullisempia

Kaikilla on tiedossa hengityssuojainten tilanne: Huoltovarmuuskeskuksen ostamat suojaimet eivät täytä vaatimuksia (1). Ihmiset ostavat rautakaupat tyhjiksi suojaimista (2). Kertakäyttöisiä hengityssuojaimia puhdistetaan (3). Yksi ratkaisu on jäänyt vaille merkittävää huomiota: uudelleen käytettävät hengityssuojaimet eli hengityssuojainnaamarin ja suodattimen yhdistelmä.

Dominik Kerimov

Tapaturmaisten aivovammojen epidemiologia muutoksessa – katse vanhempiin ikäluokkiin

Vanhusten tapaturmaisten aivovammojen lisääntyminen on kansanterveyden kannalta merkittävä trendi, joka näkyy myös meillä. Iäkkäiden naisten kuolleisuus aivovammoihin ja neuro­kirurgisia leikkauksia vaativien aivovammojen määrä ovat ­maassamme kasvussa. Vanhusten tapaturmat ovat usein ­kaatumisia, ja alkoholilla voi heilläkin olla osuutta asiaan.

Jussi Posti, Jussi Sipilä, Teemu Luoto

Enemmän energiaa eteisvärinän rytminsiirtoon

Eteisvärinän rytminsiirto on yleisimpiä sydäntoimenpiteitä. Suuri osa rytminsiirroista on tehty bifaasisella defibrillaatorilla käyttäen aluksi 150–200 J:n energiaa. Jos eteisvärinä ei käänny, nostetaan energia maksimitehoon saakka. Ensimmäisen aihetta käsittelevän satunnaistetun tutkimuksen mukaan kardioversio kannattaa tehdä suoraan maksimitehoa käyttäen.

Juhani Airaksinen

Nivelreuma ei enää lyhennä elinikää

Vuosikymmenien ajan on tiedetty, että nivelreumapotilailla on suurentunut riski kuolla ennenaikaisesti, erityisesti sydän- ja verisuonitautien vuoksi. Tämän on katsottu johtuvan kroonisesta tulehduksesta, joka kuluttaa elimistön voimavaroja, lisää infektioriskiä ja voi vaurioittaa verisuonia, johtaen ateroskleroosiin. Kehittynyt reumalääkitys parantaa nivelreumapotilaiden ennustetta monin tavoin, ja tämä alkaa näkyä myös ylikuolleisuuden vähenemisenä.

Markku Kauppi