Enemmän energiaa eteisvärinän rytminsiirtoon

Eteisvärinän rytminsiirto on yleisimpiä sydäntoimenpiteitä. Suuri osa rytminsiirroista on tehty bifaasisella defibrillaatorilla käyttäen aluksi 150–200 J:n energiaa. Jos eteisvärinä ei käänny, nostetaan energia maksimitehoon saakka. Ensimmäisen aihetta käsittelevän satunnaistetun tutkimuksen mukaan kardioversio kannattaa tehdä suoraan maksimitehoa käyttäen.

Juhani Airaksinen

Nivelreuma ei enää lyhennä elinikää

Vuosikymmenien ajan on tiedetty, että nivelreumapotilailla on suurentunut riski kuolla ennenaikaisesti, erityisesti sydän- ja verisuonitautien vuoksi. Tämän on katsottu johtuvan kroonisesta tulehduksesta, joka kuluttaa elimistön voimavaroja, lisää infektioriskiä ja voi vaurioittaa verisuonia, johtaen ateroskleroosiin. Kehittynyt reumalääkitys parantaa nivelreumapotilaiden ennustetta monin tavoin, ja tämä alkaa näkyä myös ylikuolleisuuden vähenemisenä.

Markku Kauppi

Liikunta ja ruokavalio parantavat toiminnanohjausta

Liikunta ja ruokavalio parantavat toiminnanohjausta

Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti monitekijäisen intervention hyödyt kognition heikkenemisen ehkäisyssä. Sen jälkeen monitekijäisiä interventiotutkimuksia on julkaistu useita. Nyt Yhdysvalloissa on tehty kevennetty versio monitekijäinterventiosta. Tutkimuksessa käytetään samaa hypoteesiä: verisuonitautien riskitekijöiden hoito saattaa ehkäistä kognition heikkenemistä.

Kaisu Pitkälä

Lipidiprofiili avuksi erektiohäiriön syyn selvittelyssä

Hiljattain julkaistun kiinalaistutkimuksen perusteella nuorten, näennäisesti terveiden miesten erektiohäiriön valtimoperäisen syyn selvittäminen onnistuu plasman lipoproteiinipitoisuuksien määrityksellä. Peniksen paisuvaisvaltimot ovat pienikaliiperisia, ja siksi valtimosairauden oireet ilmaantuvat siellä ennen koronaarivaltimo- ja kaulavaltimoperäisiä oireita.

Ossi Lindell

Yli 80-vuotiaiden verenpaineen hoito

Viisi vuotta sitten SPRINT-tutkimus osoitti, että 75 vuotta täyttäneillä systolisen verenpaineen intensiivisempi hoito (tavoite 120 mmHg) vähensi sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuutta ja kuolemanvaaraa verrattuna standardihoitoon (tavoite 140 mmHg) lisäämättä komplikaatioita. Nyt tehtiin alaryhmäanalyysi siitä, miten 80 vuotta täyttäneet hyötyvät intensiivisestä hoidosta.

Kaisu Pitkälä

Kihtilääkettäkö sydäninfarktin jälkeen?

Matala-asteinen tulehdus on tunnettu valtimonkovettumistaudin ja sydäninfarktin vaaratekijä. Statiini ja asetyylisalisyylihappo vähentävät jonkin verran tulehdusta päävaikutusmekanismiensa ohella. Molemmat parantavat tunnetusti sepelvaltimopotilaan ennustetta. Kolkisiini on vanha tulehdusreaktiota hillitsevä lääke, jolla saatiin nyt hivenen positiivisia vaikutuksia sydäninfarktin jälkeen.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030