Syöpäpotilas ja valtimotukoksen riski

Syöpäsairauksiin liittyvä tukostaipumus tunnetaan hyvin, mutta painopiste tutkimuksessa ja lääkehoidossa on vahvasti laskimopuolella. Maalaisjärjellä ajateltuna myös valtimotukosten riski on suurempi, mutta kirjallisuudesta konkreettisia lukuja hakeva saa mennä jopa vuosikymmeniä taaksepäin.

Marko Vesanen

Virtsan irtosolututkimuksen merkitys hematurian tutkimuksena vähäinen

Tavanomaiset verivirtsaisuuden tutkimusmenetelmät virtsarakon tai ylävirtsateiden karsinooman toteamiseksi ovat kystoskopia, ylävirtsateiden kuvantamistutkimus – tehokkaimmillaan TT-urografia – sekä virtsan irtosolututkimus. Irtosolututkimus yksin on tunnetusti kohtalaisen tarkka, mutta tuoreen englantilaisen monikeskustutkimuksen perusteella siinä jää toteamatta merkittävä määrä lihakseen infiltroivia ja pinnallisia suuren maligniteettiasteen tuumoreita.

Ossi Lindell

Miten keuhkosyövän ennustetta voisi parantaa?

– Suomessa ennuste on huonompi kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Riitta Kaarteenaho ja Tuula Vasankari.

Riitta Kaarteenaho, Tuula Vasankari

Tarkistuslista käyttöön myös potilasta kotiutettaessa

Huomasin, että vaikka hoito sairaalassa oli ensiluokkaista ja henkilökunta ystävällistä, ei kotiuttamisprosessi toiminut monessakaan asiassa, Seija Vento kirjoittaa.

Seija Vento

Syöpäilmoitus muuttuu pelkästään sähköiseksi

Suomen Syöpärekisteri lopettaa paperisten ilmoitusten vastaanottamisen.

Hertta Vierula

Uutta tietoa follikulaarisen lymfooman hoidosta

Follikulaarinen lymfooma on hidaskasvuinen imusolmukesyöpä: jopa 80 % potilaista pysyy elossa yli kymmenen vuotta diagnoosin jälkeen. Valitettavasti joka viidennen potilaan ennuste on alle viisi vuotta, ja heillä tauti uusiutuu yleensä kahden vuoden kuluessa ensimmäisestä hoitojaksosta. Huonon ennusteen potilaita voitaneen tulevaisuudessa tunnistaa esimerkiksi geeniprofiloinnin avulla, mutta toistaiseksi hoidon suunnittelussa joudutaan turvautumaan kliiniseen tutkimustietoon.

Sirkku Jyrkkiö

Entsalutamidi pitkittää kastraatioresistentin eturauhassyövän etäpesäkkeiden kehittymistä

Kun potilaalla on etäpesäkkeetön kastraatioresistentti eturauhassyöpä ja PSA-arvon nousu on ainoa merkki taudin etenemistä, on tehtävä tärkeä päätös: aloittaako lisähoito vai jatkaako pelkkää androgeenideprivaatiota siihen saakka, kunnes etäpesäkkeitä on havaittavissa kuvantamistutkimuksissa. Hoidon päämäärä on estää etäpesäkkeiden kehittymistä mahdollisimman pitkään, lievittää taudin oireita ja pidentää potilaan elinaikaa.

Ossi Lindell

Suolistosyövän hoito tarkentuu

Ennusteen ratkaisee taudin levinneisyys toteamishetkellä Raija Kallion mukaan.

Raija Kallio

Ensimmäiset syöpäpotilaat hoidettu uudella immunologisella täsmähoidolla

HUS:n syöpäkeskuksessa on otettu tutkimuskäyttöön uudenlainen hoitomuoto.

Hertta Vierula

Myelooma ja toinen syöpä

Potilaat saattavat olla alttiita useammallekin kuin yhdelle syöpätyypille, mutta hoitojen vaikutus altistavana tekijänä ei ole vähäpätöinen syy sekään. Myelooma on useimmiten krooninen ja nykyisin lääkehoidoilla, autologinen kantasolusiirto mukaan lukien, vuosikausia hallittavissa oleva sairaus. Altistavatko hoidot uuden syövän synnylle on elinajan pidentyessä?

Marko Vesanen

Tavoitteena yksi yhtenäinen HTA-arviointi

Lääkärilehti julkaisi numerossa 36/2018 Suomen yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärien suosituksen kalliiden sairaalalääkkeiden käyttöönotosta (1). Suositus on tärkeä keskustelunavaus tilanteessa, jossa sairaalalääkkeiden arviointimenettely on varsin hajanainen ja vaikeasti ennakoitava. Uusien lääkkeiden nopea käyttöönotto on sekä terveydenhuollon että potilaan etu, mutta uuden lääkkeen suositusta voi joutua odottamaan jopa yli puolitoista vuotta.

Sirpa Rinta, Laura Labart

Haiman kaikuendoskopiat yleistyvät

Endoskopian etuna on mahdollisuus näytteenottoon haiman kasvaimesta.

Marianne Jansson

Verikokeesta apu pitkälle edenneen eturauhassyövän hoidon valintaan

Androgeenireseptorin signaalireitin (ARS) salpaajat, kuten abirateroni ja entsalutamidi, sekä taksaanit, kuten dosetakseli ja kabatsitakseli, ovat yleisimmät etenevän etäpesäkkeisen kastraatioresistentin eturauhassyövän hoidossa käytettävät systeemiset lääkkeet. Hoitosuositukset lääkkeiden antojärjestyksestä parhaan mahdollisen hoitotuloksen saamiseksi kuitenkin puuttuvat. Kansainvälisen monikeskustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, sopiiko lääkevalinnan kriteeriksi potilaiden verenkierrossa olevista tuumorisoluista löytyvä androgeenireseptorin silmukointivariantti AR-V7.

Ossi Lindell

Rintasyövän hormonaalinen liitännäishoito tarkentuu

Premenopausaalisen naisen hormonireseptoripositiivista rintasyöpää kannattaa hoitaa myös munasarjasuppressiolla etenkin silloin, jos potilaalla on suuren riskin syöpä ja hän on solunsalpaajahoidon jälkeen edelleen premenopausaalinen.

Sirkku Jyrkkiö

Tiheä vai harva seuranta paksusuolisyövän hoidon jälkeen?

Kolorektaalisyöpä on useimmissa länsimaissa kolmanneksi yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Vaikka satunnaistettuja tutkimuksia on tehty paljon, näyttää edelleen olevan epäselvää, kuinka usein seurantakäyntejä tarvitaan hoitojen jälkeen ja mitä tutkitaan. JAMAssa julkaistiin taas kaksi tutkimusta aiheesta.

Hannu Paajanen

Johanna Ivaska Orionin syöpätutkimuksen johtajaksi

Hän jatkaa työskentelyä myös Turun yliopistossa.

Minna Pihlava

Kalliiden lääkkeiden käyttöönotosta suositus

Yliopistopiirien johtajaylilääkärit kirjoittavat, millaiset pelisäännöt uusien lääkkeiden käyttöönottoon on sovittu.

Petri Bono, Kari-Matti Hiltunen, Juha Korpelainen, Mikko Pietilä, Esko Vanninen

Uusi kuvantamismenetelmä merkittävä eturauhassyövän hoidon valinnassa

Prostataspesifinen membraaniantigeeni PSMA on dysplastisten eturauhassolujen ekspressoima proteiini, jonka ekspressiotaso on 100–1 000-kertainen normaaleihin soluihin verrattuna. Sen on todettu soveltuvan kuvantamisen kohdemolekyyliksi, ja sen merkitsemiseksi on kehitetty useita yhdisteitä. PET-kuvauksessa käytettävä galliumisotoopilla 68 merkitty PSMA hakeutuu kohteeseen jo PSA-lukemien ollessa hyvin matalia. Sen avulla taudin biokemiallinen residiivi on kyetty paikallistamaan puolella potilaista, joiden PSA-lukema on 0,2–0,49 µg/l.

Ossi Lindell

Ibrutinibi ja Waldenströmin tauti

Waldenströmin tauti on lymfaattisten sairauksien kentässä etenemistavoiltaan hitaimpien joukossa. Hoidon kannalta tauti on kuitenkin otollinen, sillä poikkeuksetta kaikki lymfoomaan ja myeloomaan kehitetyt modernit hoidot ovat ainakin harkinnan arvoisia. Kroonisen lymfaattisen leukemian lääke ibrutinibi on siksi odotettu vaihtoehto myös Waldenströmin tautiin, eikä sen teho yllätä – käytön lopettaminen kylläkin.

Marko Vesanen

Nefrektomian merkitys ­levinneen ­munuaissyövän hoidossa vähenee

Nykyinen hoitokäytäntö on ohjannut munuaisen poistoon, ennen kuin levinneen syövän lääkehoito käynnistetään. Nyt suositellaan lääkityksen aloittamista ilman munuaisen poistoleikkausta ainakin silloin, jos tautitaakkaa on paljon ja ennuste on huono.

Sirkku Jyrkkiö