Miksi lääkäri ei jaksa työssään?

Työyhteisö joko kannattelee ja tukee tai uuvuttaa työntekijän, kirjoittaa Eija Kalso.

Eija Kalso

Euroopan yhdentyminen ja Suomen sosiaaliturvasopimukset

Euroopan yhteisöön kuuluvien maiden välisenä sosiaaliturvasopimuksena on EY:n asetus 1408/71. Mahdollisen ETA-sopimuksen myötä se tulee suurelta osin korvaamaan vastaavat sopimuksemme alueen maiden kanssa. Mahdollinen EY-jäsenyys ei muuta tätä tilannetta. Asetus kattaa ETA-maiden kansalaiset, jotka tekevät tai hakevat toisessa jäsenmaassa työtä tai viettävät siellä eläkepäiviään ja osittain myös heidän perheenjäsenensä. Asetuksessa on myös määräykset sairaanhoidosta tilapäisen oleskelun aikana. Erityisluvalla voi hakeutua toiseen jäsenmaahan hoitoon, jollei tätä ole kohtuullisessa ajassa saatavissa omasta maasta. Työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvan kustantaa aina työskentelymaa, riippumatta siitä mikä on asuinmaa.

Mauno Lindroos

Vaihdevuosihormonien käyttö on vähentynyt edelleen

Keskustelu vaihdevuosihormonien hyödyistä ja haitoista on taas vilkastunut.

Tuula Salmi, Mareena Paldán, Lauri Virta, Timo Klaukka

Terveyskeskuksista löytyy intoa lääkärien ohjaukseen

Lähes kaikki suomalaiset lääkärit työskentelevät perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai erikoislääkärikoulutuksen aikana vähintään 9 kuukautta terveyskeskuksessa. Jakson koulutuksellisena tavoitteena on oppia ymmärtämään perusterveydenhuollon työn omaleimaisuus. Henkilökohtaisen ohjauksen merkitys on keskeinen. Ohjauksen kehittämiseksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualue suunnitteli ohjaajille koulutusjärjestelmän, jonka toteutettavuus on tässä arvioitu.

Doris Holmberg-Marttila, Irma Virjo, Annikki Savolainen, Kari Mattila

”Sinä olet koneiston tärkein osa”

Suvi Vainiomäki kehottaa jokaista lääkäriä äänestämään syksyllä järjestettävässä Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalissa.

Jaana Ahlblad

Moderni psykiatria - hoitoa vai heitteillejättöä

Psykiatrian rakennemuutokset ovat saamassa ikäviä ja moraalisesti arveluttavia piirteitä. Suomea on haluttu saneerata pikavauhdilla eurotilastoihin todellisen hoitotarpeen kustannuksella. Moderni psykiatria siirtää kylmästi ja tunteettomasti vastuun yhä enemmän vakavissakin häiriöissä omaisille ja potilaalle itselleen hänen todellisista voimavaroista piittaamatta. Vastentahtoisen hoidon lakia tulkitaan tiukasti vain psyyken sisäisiin oireisiin nojaten, eikä sairauteen yhtä oleellisesti liittyviä toimintatason tai käytöksen häiriöitä ja niihin liittyviä selviytymisvaikeuksia haluta lukea lainkaan vastentahtoisen hoidon kriteereiksi, vaikka juuri avuttomuutensa takia jokainen turvattomiin olosuhteisiin sairaalasta uloskirjoitettu potilas on todellisuudessa itselleen vaarallinen.

Seppo Utria

Regeringen vaknar ur sommardvalan

Det är inte mycket vi hört från vår nya regering under sommaren. Statsminister Jyrki Katainen bildade sin midsommarregering precis då Finland stängde för semestern. Dessutom var regeringens födslovåndor exceptionellt svåra, vilket säkerligen grundligt hade tröttat ut de partiledare som deltog i alla svängar i den politiska långdansen.

Hannu Ollikainen..Ab

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät 1992–2017: laskusuunta jatkunut, mutta hidastunut

Lähtökohdat Tietoon perustuvan terveyspoliittisen päätöksenteon pohjaksi tarvitaan riskitekijöiden muutosten seurantaa väestötasolla.

Tiina Laatikainen, Tommi Härkänen, Katja Borodulin, Kennet Harald, Seppo Koskinen, Satu Männistö, Markku Peltonen, Jouko Sundvall, Liisa Valsta, Erkki Vartiainen, Pekka Jousilahti

Mielenterveyshäiriöiden epidemiologia

Noin joka viidennellä tai ehkä jopa joka neljännellä suomalaisella on jokin mielenterveyshäiriö. Uusien mielenterveyshäiriöiden vuotuinen ilmaantuvuus on 1,5 %. Vaikeisiin häiriöihin liittyy lisääntynyt kuoleman vaara. Psykiatrisen hoidon käyttö on vähäistä. Kaikista mielenterveyshäiriöisistä vain viidennes on riittävässä psykiatrisessa hoidossa ja yli puolet on vailla hoitoa. Erityisen huolestuttavaa on psykooseja lievempiä häiriöitä sairastavien potilaiden hoidon vähäisyys.

Matti Joukamaa, Juha Veijola

Tehohoitopotilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa

Viisi pohjoista sairaanhoitopiiriä laati keväällä 2004 kansalliseen terveysprojektiin liittyvän, erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa koskevan toimintasuunnitelman Pohjois-Suomessa. Tehohoidon kehittämisohjelman päätavoitteena OYS:n erityisvastuualueella on laadun ja saatavuuden turvaaminen alueen keskussairaaloissa ja lääketieteellisen osaamisen tukeminen laajalla ja harvaan asutulla alueella.

Tero Ala-Kokko, Hanna Rautiainen, Jaana Pikkupeura, Ritva Katisko, Jouko Laurila