309 osumaa

Euroopan yhdentyminen ja Suomen sosiaaliturvasopimukset

Euroopan yhteisöön kuuluvien maiden välisenä sosiaaliturvasopimuksena on EY:n asetus 1408/71. Mahdollisen ETA-sopimuksen myötä se tulee suurelta osin korvaamaan vastaavat sopimuksemme alueen maiden kanssa. Mahdollinen EY-jäsenyys ei muuta tätä tilannetta. Asetus kattaa ETA-maiden kansalaiset, jotka tekevät tai hakevat toisessa jäsenmaassa työtä tai viettävät siellä eläkepäiviään ja osittain myös heidän perheenjäsenensä. Asetuksessa on myös määräykset sairaanhoidosta tilapäisen oleskelun aikana. Erityisluvalla voi hakeutua toiseen jäsenmaahan hoitoon, jollei tätä ole kohtuullisessa ajassa saatavissa omasta maasta. Työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvan kustantaa aina työskentelymaa, riippumatta siitä mikä on asuinmaa.

Mauno Lindroos

Terveyskeskuksista löytyy intoa lääkärien ohjaukseen

Lähes kaikki suomalaiset lääkärit työskentelevät perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai erikoislääkärikoulutuksen aikana vähintään 9 kuukautta terveyskeskuksessa. Jakson koulutuksellisena tavoitteena on oppia ymmärtämään perusterveydenhuollon työn omaleimaisuus. Henkilökohtaisen ohjauksen merkitys on keskeinen. Ohjauksen kehittämiseksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualue suunnitteli ohjaajille koulutusjärjestelmän, jonka toteutettavuus on tässä arvioitu.

Doris Holmberg-Marttila, Irma Virjo, Annikki Savolainen, Kari Mattila

Moderni psykiatria - hoitoa vai heitteillejättöä

Psykiatrian rakennemuutokset ovat saamassa ikäviä ja moraalisesti arveluttavia piirteitä. Suomea on haluttu saneerata pikavauhdilla eurotilastoihin todellisen hoitotarpeen kustannuksella. Moderni psykiatria siirtää kylmästi ja tunteettomasti vastuun yhä enemmän vakavissakin häiriöissä omaisille ja potilaalle itselleen hänen todellisista voimavaroista piittaamatta. Vastentahtoisen hoidon lakia tulkitaan tiukasti vain psyyken sisäisiin oireisiin nojaten, eikä sairauteen yhtä oleellisesti liittyviä toimintatason tai käytöksen häiriöitä ja niihin liittyviä selviytymisvaikeuksia haluta lukea lainkaan vastentahtoisen hoidon kriteereiksi, vaikka juuri avuttomuutensa takia jokainen turvattomiin olosuhteisiin sairaalasta uloskirjoitettu potilas on todellisuudessa itselleen vaarallinen.

Seppo Utria

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030