Mikään ei ole ilmaista – medisiinaa maailmalla osa 2

Aliresursoinnista huolimatta sairaalassa oli tilaa inhimillisyydelle, kirjoittaa Saana Mäenpää.

Saana Mäenpää

Vallan ilmentyminen sairaalan lääkärien muotokuvissa

Lähtökohdat

Heidi Ojala, Hanna Tiirinki, Marjo Suhonen

Uudet menetelmät valtimotautitapahtumien ennustajina terveillä henkilöillä

- Valtimotautitapahtumien riskiä arvioidaan yleensä ns. perinteisiin riskitekijöihin perustuvilla matemaattisilla kaavoilla, kuten SCORE-, FINRISKI- tai Framinghamin kaavalla.

Veikko Salomaa, Olli Saarela, Aki S. Havulinna, Kari Kuulasmaa

Kotihemodialyysin uusi aikakausi Suomessa

1980-luvulta alkaen on Hus-piirissä koulutettu potilaita omatoimiseen dialyysiin. Osana tätä kehitystä aloitettiin vuosien tauon jälkeen kotihemodialyysit vuonna 1998. Ne ovat nopeasti kehittyneet tärkeäksi osaksi alueen dialyysitoimintaa.

Raija Malmström - Riitta Muroma-Karttunen - Eero Honkanen

Varsinaissuomalaisilla yrittäjillä on vähän työterveyshuollon palveluja

Tässä raportissa kuvataan työterveyshuoltopalveluiden tuottajien asiakasmäärät sekä lääkäri- ja hoitajaresurssit Varsinais-Suomessa vuosina 2003-2006.

Jari H. Stengård, Kirsti Kalanen, Leena Niemi, Susanna Visuri, Heikki Saarni

FINSTROKE-tutkimus: Aivohalvauksen ilmaantuvuus ja kuolleisuus laskivat Suomessa vuosina 1983-1997

WHO:n alulle panema MONICA-aivohalvausrekisteri käynnistyi 1980-luvun alussa seuraamaan aivohalvauksen käyttäytymistä väestötasolla eri puolilla maailmaa. Aivohalvauksen ilmaantuvuutta, kuolleisuutta ja kohtaustappavuutta Turussa ja Kuopion alueella 15-vuotisen tutkimusjakson ajalta 1983-1997 sekä aivohalvauksen alatyyppejä 10-vuotisjaksolla 1988-1997 analysoidaan tässä tutkimuksessa.

Juhani Sivenius - Jaakko Tuomilehto - Pirjo Immonen-Räihä, Minna Kaarisalo - Cinzia Sarti - Jorma Torppa - Kari Kuulasmaa, Markku Mähönen - Aapo Lehtonen - Veikko Salomaa

EU valmistelee direktiiviä lääkeinformaatiosta
Onko yrityksen jakama tieto lääkkeistä aina markkinointia?

Euroopan komissio pohtii parhaillaan, miten kuluttajille annettavaa tietoa reseptilääkkeistä voisi kehittää. Lääketeollisuus on yksi tiedon tuottajista, mutta lääkemarkkinoinnin säännöt kieltävät reseptilääkkeiden suoran mainonnan kuluttajille. Mainoksen voi kieltää, mutta missä kulkee markkinoinnin ja informaation raja?

Ulla Järvi

Omistaja, prosessi, potilas

Teolliseen tavara- ja palvelutuotantoon verrattuna terveydenhuolto on haasteiltaan ehkä vielä erikoistuneempaa ja monimutkaisempaa kuin monet muut sektorit.

Paul Lillrank - Petri Parvinen

Niveltulehdustautien diagnoosit vähenivät korona-aikana Pohjois-Savossa

Lähetteiden määrissä tai hoitoon pääsyssä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Oili Kaipiainen-Seppänen, Aulikki Kononoff, Johanna Huhtakangas, Hannu Kautiainen, Elina Savolainen, Leena Arstila, Julia Barantseva, Tuomas Rannio, Helena Niinisalo, Antti Puolitaival, Simo Kariniemi, Kati Soininen, Minni Oksaranta, Pia Elfving

Joka kolmannella lipidilääkitystä käyttävällä on sepelvaltimotauti

Vuonna 2002 seerumin kolesterolia alentavien lääkkeiden käytöstä sai korvausta 311 000 henkilöä. Luku oli kuusi kertaa niin suuri kuin vuonna 1995. Noin kolmannes käyttäjistä oli sepelvaltimotautipotilaita, ja toisen kolmasosan muodostivat diabetes- ja verenpainepotilaat, joilla ei ollut sepelvaltimotautia. Lipidilääkkeitä käytettiin eniten Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ja vähiten Lounais-Suomessa.

Mareena Paldán, Timo Klaukka