Kotihemodialyysin uusi aikakausi Suomessa

1980-luvulta alkaen on Hus-piirissä koulutettu potilaita omatoimiseen dialyysiin. Osana tätä kehitystä aloitettiin vuosien tauon jälkeen kotihemodialyysit vuonna 1998. Ne ovat nopeasti kehittyneet tärkeäksi osaksi alueen dialyysitoimintaa.

Raija Malmström - Riitta Muroma-Karttunen - Eero Honkanen

FINSTROKE-tutkimus: Aivohalvauksen ilmaantuvuus ja kuolleisuus laskivat Suomessa vuosina 1983-1997

WHO:n alulle panema MONICA-aivohalvausrekisteri käynnistyi 1980-luvun alussa seuraamaan aivohalvauksen käyttäytymistä väestötasolla eri puolilla maailmaa. Aivohalvauksen ilmaantuvuutta, kuolleisuutta ja kohtaustappavuutta Turussa ja Kuopion alueella 15-vuotisen tutkimusjakson ajalta 1983-1997 sekä aivohalvauksen alatyyppejä 10-vuotisjaksolla 1988-1997 analysoidaan tässä tutkimuksessa.

Juhani Sivenius - Jaakko Tuomilehto - Pirjo Immonen-Räihä, Minna Kaarisalo - Cinzia Sarti - Jorma Torppa - Kari Kuulasmaa, Markku Mähönen - Aapo Lehtonen - Veikko Salomaa

Varsinaissuomalaisilla yrittäjillä on vähän työterveyshuollon palveluja

Tässä raportissa kuvataan työterveyshuoltopalveluiden tuottajien asiakasmäärät sekä lääkäri- ja hoitajaresurssit Varsinais-Suomessa vuosina 2003-2006.

Jari H. Stengård, Kirsti Kalanen, Leena Niemi, Susanna Visuri, Heikki Saarni

EU valmistelee direktiiviä lääkeinformaatiosta
Onko yrityksen jakama tieto lääkkeistä aina markkinointia?

Euroopan komissio pohtii parhaillaan, miten kuluttajille annettavaa tietoa reseptilääkkeistä voisi kehittää. Lääketeollisuus on yksi tiedon tuottajista, mutta lääkemarkkinoinnin säännöt kieltävät reseptilääkkeiden suoran mainonnan kuluttajille. Mainoksen voi kieltää, mutta missä kulkee markkinoinnin ja informaation raja?

Ulla Järvi

Omistaja, prosessi, potilas

Teolliseen tavara- ja palvelutuotantoon verrattuna terveydenhuolto on haasteiltaan ehkä vielä erikoistuneempaa ja monimutkaisempaa kuin monet muut sektorit.

Paul Lillrank - Petri Parvinen

Niveltulehdustautien diagnoosit vähenivät korona-aikana Pohjois-Savossa

Lähetteiden määrissä tai hoitoon pääsyssä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Oili Kaipiainen-Seppänen, Aulikki Kononoff, Johanna Huhtakangas, Hannu Kautiainen, Elina Savolainen, Leena Arstila, Julia Barantseva, Tuomas Rannio, Helena Niinisalo, Antti Puolitaival, Simo Kariniemi, Kati Soininen, Minni Oksaranta, Pia Elfving

Joka kolmannella lipidilääkitystä käyttävällä on sepelvaltimotauti

Vuonna 2002 seerumin kolesterolia alentavien lääkkeiden käytöstä sai korvausta 311 000 henkilöä. Luku oli kuusi kertaa niin suuri kuin vuonna 1995. Noin kolmannes käyttäjistä oli sepelvaltimotautipotilaita, ja toisen kolmasosan muodostivat diabetes- ja verenpainepotilaat, joilla ei ollut sepelvaltimotautia. Lipidilääkkeitä käytettiin eniten Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ja vähiten Lounais-Suomessa.

Mareena Paldán, Timo Klaukka

Kiinnostaako Eurooppaa terveys?

Koska terveyteen liittyvät ongelmat Euroopan alueella ovat monelta osin yhteisiä, voisi kuvitella, että niiden ratkaisemiseksi tehtäisiin paljon yhteistyötä eri maiden kesken. Yhteistyötä tehdäänkin, mutta foorumista riippuen varsin erilaisista lähtökohdista ja erilaisin painotuksin. Terveyttä koskevaa asiantuntemusta lienee eniten Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimistolla, arvoihin ja oikeuksiin voi vaikuttaa Euroopan neuvoston kautta, mutta Euroopan yhteisön anti terveyteen liittyvissä kysymyksissä on toistaiseksi ollut melko vähäinen.

Harri Vertio

Potilaan kuuntelemista voi ja kannattaa harjoitella

LT Sonja Sulkava innostui narratiivisesta lääketieteestä, koska sai siitä apua potilaan kohtaamiseen. Hän on jakanut oppimaansa muillekin sote-alan ammattilaisille Taideyliopiston kursseilla.

Hanna Kauppinen

Hypoglykemian syyt ja selvittely, kun potilaalla ei ole diabetesta

Hypoglykemia (laskimoveren plasman glukoosiarvo alle 2,8 mmol/l) on harvinainen henkilöillä, joilla ei ole lääkehoitoista diabetesta.

Päivi Hämäläinen, Saara Metso