Korvatorven pallolaajennuksesta ei riittävää näyttöä

Korvatorven (tuba Eustachii) toimintahäiriöllä tarkoitetaan korvatorven kroonista tukkoisuutta, jonka vuoksi välikorvan ilmastointi on puutteellista. Välikorvaan muodostuu alipaine, joka aiheuttaa tulehdusreaktion ja nesteen tihkumisen välikorvaan. Sieraimen kautta pallokatetrilla tehtävä korvatorven laajennus on uusi hoitovaihtoehto etenkin toistuvista korvatulehduksista kärsiville. Finohtan katsaukseen löytyi yhdeksän potilassarjaa, joissa kuvattiin yhteensä 884 potilaalle tehdyt 1 412 pallolaajennustoimenpidettä. Tulokset olivat hyvin vaihtelevia: kaksi tutkimusta havaitsi tympanogrammilöydöksen normalisoituneen pallolaajennuksen jälkeen 90–97 %:lla potilaista, mutta toiset kaksi vain 28–36 %:lla. Joissakin tutkimuksissa potilaille tehtiin myös muita samanaikaisia toimenpiteitä, mikä todennäköisesti johti korvatorven pallolaajennuksen vaikuttavuuden yliarviointiin. Seurantatutkimuksista pois pudonneiden määrä oli suuri, joten pallolaajennuksen pitkäaikaisvaikuttavuudesta ei saatu luotettavaa tietoa. Toimenpiteen turvallisuus ja siedettävyys aikuisilla näyttäisi kuitenkin olevan hyvä. Suomen korvaklinikoilla tehdään näitä toimenpiteitä toistaiseksi vähän, alle 200 vuodessa.

Mindfulness-interventiot voivat helpottaa masennusta

Tietoisuustaitoihin perustuvissa eli mindfulness-interventioissa pyritään mielen kautta vaikuttamaan kehon toimintaan ja siten edistämään terveyttä. Menetelminä käytetään meditaatiota, hengitystekniikoita ja joogaa. Kanadassa koottiin näyttö näiden interventioiden vaikuttavuudesta traumaperäisen stressihäiriön, ahdistuneisuushäiriön, masennuksen ja päihdehäiriöiden hoidossa sekä tarkasteltiin aiheeseen liittyviä hoitosuosituksia. Tuloksina tarkasteltiin oireiden vähenemistä, remissiota, elämänlaatua ja mindfulness-menetelmien käyttöä.

- ja PPAR

.

Erja-Leena Paukkeri

PPAR

.

CRISPR korjaa genomia tarkasti

CRISPR/Cas9-­menetelmän avulla geenivirheiden ­korjaaminen käy aiempaa yksin­kertaisemmin. ­Menetelmään liittyy suuria lupauksia mutta myös paljon uutta ja epävarmaa.

Hertta Vierula

Laillistetut erikoislääkärit

16.6.2015 Anna-Sofia Arponen, korva-, nenä- ja kurkkutaudit; Heidi Anneli Ingalsuo, työterveyshuolto; Kirsi Maarit Kiukaanniemi, yleislääketiede; Joni Johannes Klemola, endokrinologia; Jukka-Pekka Koskela, anestesiologia ja tehohoito; Minna Eveliina Kubin, ihotaudit ja allergologia; Marjo Helinä Pylväs-Eerola, naistentaudit ja synnytykset; Tuomas Nikolai Rannio, reumatologia; Lotta Anna Rinkinen, psykiatria; Sanna Marika Suominen, yleislääketiede; Jonna Sinikka Virtanen, nefrologia

Hoitoon yksityiselle vai julkiselle sektorille?Alle 7-vuotiaiden lääkärissäkäynnit pääkaupunkiseudulla

Suomessa pitkään vallinneen näkemyksen mukaan yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkista terveydenhuoltoa. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka suuri on yksityispalvelujen osuus eri väestö- tai potilasryhmien hoidosta ja mikä niiden merkitys tällöin on. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata julkisen ja yksityisen sektorin osuuksia lasten lääkäripalvelujen käytössä sekä niissä tapahtuneita muutoksia.

Jutta Järvelin, Lauri Virta, Hennamari Mikkola

Sote voi viedä sivutyön

Julkinen vai yksityinen työantaja?

Miia Soininen, Ulla Toikkanen, Hertta Vierula

Sote voi viedä sivutyön

Julkinen vai yksityinen työantaja?

Miia Soininen, Ulla Toikkanen, Hertta Vierula

Laillistetut erikoislääkärit

16.6.2015 Anna-Sofia Arponen, korva-, nenä- ja kurkkutaudit; Heidi Anneli Ingalsuo, työterveyshuolto; Kirsi Maarit Kiukaanniemi, yleislääketiede; Joni Johannes Klemola, endokrinologia; Jukka-Pekka Koskela, anestesiologia ja tehohoito; Minna Eveliina Kubin, ihotaudit ja allergologia; Marjo Helinä Pylväs-Eerola, naistentaudit ja synnytykset; Tuomas Nikolai Rannio, reumatologia; Lotta Anna Rinkinen, psykiatria; Sanna Marika Suominen, yleislääketiede; Jonna Sinikka Virtanen, nefrologia