Näin onnistui yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arviointi

Suomessa on viime vuosina aktivoiduttu arvioimaan eri alojen erikoislääkärikoulutusta. Arvioinnit on katsottu tärkeiksi koulutuksen kehittämistyökaluiksi. Myös yleislääketieteen erikoistumiskoulutus haluttiin arvioida valtakunnallisesti.

Teppo Heikkilä, Päivi Meriranta, Paula Vainiomäki, Kari Mattila, Mauri Laakso, Ulla Idänpään-Heikkilä, Arja Helin-Salmivaara

Borrelioosin kliininen diagnostiikka ja hoito

Borrelioosin alkudiagnostiikka perustuu altistus- ja oireanamneesiin ja kliinisiin löydöksiin.

Mari Kanerva

Psoriaasin uudet hoidot - yhdistelmävoidetta ja biologisia lääkkeitä

Psoriaasin hoitoon on tulossa uusia vaihtoehtoja sekä paikallishoitojen että sisäisten lääkkeiden saralla.

Tapio Rantanen - Rauno Harvima - Seija-Liisa Karvonen

Suomalaisten ruoankäyttö ja terveysriskit karttoina

Terveellisten ruokatottumusten edistäminen ja lihavuuden ehkäisy ovat keskeisiä kansanterveystyön tavoitteita. Toimintastrategioiden suunnittelun tueksi kuvaamme terveyttä edistävän ruokavalion, lihavuuden ja seerumin suurentuneen kolesterolipitoisuuden alueellisia eroja Suomessa.

Minna Similä, Olli Taskinen, Satu Männistö, Marjaana Lahti-Koski, Tiina Laatikainen, Liisa Valsta

Vastasyntyneen hengitysvaikeusoireyhtymän ilmaantuvuus ja tautikohtainen kuolleisuus Väestöpohjainen analyysi Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueelta 1970-luvulta 2000-luvulle

Surfaktantin puutteesta johtuva hengitysvaikeusoireyhtymä (RDS) on edelleen tavallisimpia sairauksia ennenaikaisina syntyneillä lapsilla, vaikka sen ehkäisy- ja hoitomahdollisuudet ovat parantuneet.

Maila Koivisto, Timo Saarela, Tuula Kaukola, Marja-Leena Pokela Marita Valkama, Mikko Hallman

Ihon premalignit keratinosyyttimuutokset - etiologia, kliininen kuva ja hoito

Aktiininen keratoosi on auringolle altistuneiden ihoalueiden premaligni muutos, joka on yleinen etenkin vanhemmalla väestöllä.

Kristiina Airola - Susanna Virolainen - Olli Saksela

Aggressio työelämässä

Työrooli on perinteisesti merkinnyt työntekijälle turvallista tukikohtaa. Epäselvyys työroolista ja rooliristiriidat lietsovat pelkoa ja tekevät työstä kuluttavampaa, kuin se asiallisesti pitäisi olla. Epäsuhta resurssien ja haasteiden välillä koetaan yksilöllisenä häpeänä, koska työntekijä ei voi nykyisessä itseohjautuvassa työkulttuurissa enää politisoida ongelmia luokkakonfliktiksi. Nykyinen työvoimayrittäjä ei taistele työnantajaa vastaan työehdoista, vaan työpaikastaan yhdessä työnantajan kanssa. Konfliktit työntekijöiden välillä ilmenevät sisarkateutena, kun auktoriteettikonfliktin mahdollisuus on poistunut. Aggressio kanavoidaan myös itseen.

Juha Siltala

Terveysvalmennus lääkärin työkaluna

Terveysvalmennus on näyttöön perustuva elintapainterventio, joka nostaa potilaan toimijaksi.

Anna Lindahl, Kristiina Patja, Anna Keski-Rahkonen

Järkevä suojautuminen auringolta

Ultraviolettisäteily on nopeasti yleistyvien ihosyöpien ainoa etiologinen tekijä, jolle altistumiseen voimme itse vaikuttaa. Ihosyöpäriskiä voi pienentää ja samalla vähentää ihon ennenaikaista vanhenemista välttämällä liiallista UV-altistusta ja suojautumalla auringolta. Yksilöllinen riski riippuu ihonväristä ja muista alttiustekijöistä. Aurinkovoiteet ovat oikein käytettyinä tehokkaita. Tarkimmin on suojattava riskiryhmät ja lapset. Valistus tulisi aloittaa jo lastenneuvolassa ja jatkaa sitä päivähoidossa ja koulussa. D-vitamiinin riittävä saanti on varmistettava.

Tapio Rantanen

Diabetesrekisteri alueellisena hoidonhallintajärjestelmänä

- Terveydenhuollossa kerätään paljon tietoa, mutta tiedon hyödynnettävyys on puutteellista.

Kari Harno, Esa-Matti Tolppanen, Seppo Ranta, Lasse Suominen