Lasten lääkäripalvelujen käyttö Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan lasten lääkärissäkäynnit ovat selvästi lisääntyneet vuosien 1987 ja 1996 välisenä aikana. Käynnit yksityislääkärissä lisääntyivät jyrkästi 1980-luvun lopulla ja vähenivät lähes yhtä nopeasti 1990-luvun alussa, minkä jälkeen ne ovat pysyneet vakaina. Lasten lääkärissäkäynnit eivät ole yhteydessä vanhempien sosiaaliseen asemaan. Kuitenkin yksityislääkärin palveluja käyttävät eniten hyvin koulutettujen sekä keski- ja hyvätuloisten vanhempien lapset. Lapselle hankittu yksityinen sairausvakuutus lisää lääkärissäkäyntien määrää selvästi, ja käynnit vaihtelevat myös alueittain. Pentti Takala, Timo Klaukka, Ossi Rahkonen Lehti 42: Alkuperäistutkimus 42/2002 Kommentteja
Visuaalinen prosessin kontrollointi perusterveydenhuollon vertaiskehittämisessä Esimerkkinä on tyypin 2 diabeteksen hoitotulosten vertailu. Janne Martikainen, Kari Jalkanen, Jari Heiskanen, Piia Lavikainen, Petri Kivinen, Tiina Laatikainen Alkuperäistutkimus 8.4.2022 Kommentteja
Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito Suomessa Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoito korvaavalla opioidilääkityksellä on laajentunut Suomessa 2000-luvulla. Hoitoa säätelevässä STM:n asetuksessa 33/2008 on kuntouttavan korvaushoidon rinnalle ylläpitohoidon sijaan määritelty haittoja vähentävä korvaushoito sekä mahdollistettu apteekkisopimukseen perustuva lääkejakelu. Hoitoa toteutetaan päihdehoitoon erikoistuneiden yksiköiden lisäksi terveyskeskuksissa. Airi Partanen, Helena Vorma, Hannu Alho, Anna Leppo Lehti 7: Terveydenhuolto 7/2014 Kommentteja
Lasketteluvammat Suomessa - lumilautailu murtaa ranteita Tutkimuksessa selvitettiin talvikaudella 2003-04 suuressa suomalaisessa hiihtokeskuksessa (Himos) tapahtuneet rinnetapaturmat, joiden vuoksi hakeuduttiin lääkärin hoitoon. Tuloksia verrattiin 1980-luvulla tehtyyn vastaavaan tutkimukseen. Juha Paloneva Lehti 6: Alkuperäistutkimus 6/2005 Kommentteja
Näin onnistui yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arviointi Suomessa on viime vuosina aktivoiduttu arvioimaan eri alojen erikoislääkärikoulutusta. Arvioinnit on katsottu tärkeiksi koulutuksen kehittämistyökaluiksi. Myös yleislääketieteen erikoistumiskoulutus haluttiin arvioida valtakunnallisesti. Teppo Heikkilä, Päivi Meriranta, Paula Vainiomäki, Kari Mattila, Mauri Laakso, Ulla Idänpään-Heikkilä, Arja Helin-Salmivaara Lehti 19: Terveydenhuolto 19/2014 Kommentteja
Borrelioosin kliininen diagnostiikka ja hoito Borrelioosin alkudiagnostiikka perustuu altistus- ja oireanamneesiin ja kliinisiin löydöksiin. Mari Kanerva Lehti 20: Katsausartikkeli 20/2015 Kommentteja
Psoriaasin uudet hoidot - yhdistelmävoidetta ja biologisia lääkkeitä Psoriaasin hoitoon on tulossa uusia vaihtoehtoja sekä paikallishoitojen että sisäisten lääkkeiden saralla. Tapio Rantanen - Rauno Harvima - Seija-Liisa Karvonen Lehti 24: Katsausartikkeli 24/2004 Kommentteja
Suomalaisten ruoankäyttö ja terveysriskit karttoina Terveellisten ruokatottumusten edistäminen ja lihavuuden ehkäisy ovat keskeisiä kansanterveystyön tavoitteita. Toimintastrategioiden suunnittelun tueksi kuvaamme terveyttä edistävän ruokavalion, lihavuuden ja seerumin suurentuneen kolesterolipitoisuuden alueellisia eroja Suomessa. Minna Similä, Olli Taskinen, Satu Männistö, Marjaana Lahti-Koski, Tiina Laatikainen, Liisa Valsta Lehti 38: Alkuperäistutkimus 38/2006 Kommentteja
Aggressio työelämässä Työrooli on perinteisesti merkinnyt työntekijälle turvallista tukikohtaa. Epäselvyys työroolista ja rooliristiriidat lietsovat pelkoa ja tekevät työstä kuluttavampaa, kuin se asiallisesti pitäisi olla. Epäsuhta resurssien ja haasteiden välillä koetaan yksilöllisenä häpeänä, koska työntekijä ei voi nykyisessä itseohjautuvassa työkulttuurissa enää politisoida ongelmia luokkakonfliktiksi. Nykyinen työvoimayrittäjä ei taistele työnantajaa vastaan työehdoista, vaan työpaikastaan yhdessä työnantajan kanssa. Konfliktit työntekijöiden välillä ilmenevät sisarkateutena, kun auktoriteettikonfliktin mahdollisuus on poistunut. Aggressio kanavoidaan myös itseen. Juha Siltala Lehti 37: Näkökulma 37/2003 Kommentteja
Ihon premalignit keratinosyyttimuutokset - etiologia, kliininen kuva ja hoito Aktiininen keratoosi on auringolle altistuneiden ihoalueiden premaligni muutos, joka on yleinen etenkin vanhemmalla väestöllä. Kristiina Airola - Susanna Virolainen - Olli Saksela Lehti 51-52: Katsausartikkeli 51-52/2004 Kommentteja
Miten tekoäly vaikuttaa yleislääkärin työhön? Katsausartikkeli Miten tekoäly vaikuttaa yleislääkärin työhön? Jo nykyiset kielimallit pärjäävät joissain diagnostisissa tilanteissa lääkärien veroisesti.
Yleislääkäri tarvitsee tutkimusnäyttöä, tekoälyä ja aikaa kohdata Pääkirjoitus, tiede Yleislääkäri tarvitsee tutkimusnäyttöä, tekoälyä ja aikaa kohdata Yleislääketieteen tulevaisuus voi olla paitsi tehokkaampi myös oikeudenmukaisempi ja inhimillisempi, kirjoittaa Helena Liira.
Näin tutkimusnäytön saa yleislääkärin käyttöön Katsausartikkeli Näin tutkimusnäytön saa yleislääkärin käyttöön Esteitä ovat muun muassa resurssien ja koulutuksen puute sekä muutoshaluttomuus.
Väestölähtöinen työote tehostaa kroonisten sairauksien hoitoa Katsausartikkeli Väestölähtöinen työote tehostaa kroonisten sairauksien hoitoa Väestöterveystyökaluilla on mahdollista tunnistaa hoidosta eniten hyötyviä ja priorisoida työajan käyttöä.
Maahanmuuttajien terveyspalvelut – mitä yleislääkärin tulee tietää? Katsausartikkeli Maahanmuuttajien terveyspalvelut – mitä yleislääkärin tulee tietää? On tärkeä muistaa, ettei ihmisen hoitaminen ole koskaan rikos.
Miksi arkkiatria tarvitaan? Pääkirjoitus Miksi arkkiatria tarvitaan? Kaipaamme tinkimättömiä arvojohtajia, mutta julkisuuteen ja valta-asemaan nousevat maailmalla kaiken sortin öykkärit, kirjoittaa Heidi Ekdahl.
