Oireettoman tuberkuloosi-infektion diagnostiikka tulehduksellisissa reumasairauksissa

- Oireettoman Mycobacterium tuberculosis -infektion (LTBI:n) eteneminen oireiseksi infektioksi on tärkein tuberkuloosin syy Suomessa.

Heikki Repo, Esko Tavast, Marjatta Leirisalo-Repo, Tamara Tuuminen

Lääkäri sairaana työssä

Lääkärien tiedetään työskentelevän myös sairaana ollessaan. Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluksessa olevat lääkärit saavat palkkaa sairauspäiviltäkin. Siksi voisi olettaa heidän jäävän sairastuessaan kotiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osuus lääkäreistä oli ­työskennellyt sairaana joskus tai viimeksi kuluneen vuoden aikana, millaisia oireita heillä oli ollut viimeisimmän sairauden aikana ja miksi he työskentelivät sairaana.

Eliisa Mäenpää, Irma Virjo

Milloin on syytä epäillä sydänvikaa lapsella?

- Jos sairaan vastasyntyneen happisaturaatio on huono, on tutkittava, onko lapsella sydänvika. Pienellä imeväisellä huonokuntoisuuden syynä voi olla sydänvika tai rytmihäiriö. Myös yleissairaalla isommalla lapsella yleistilan huononemisen syy voi olla sydänperäinen.

Anneli Eerola, Tuija Poutanen

Sarjoittainen päänsärky ja trigeminusneuralgia

Sarjoittainen päänsärky ja trigeminusneuralgia ovat erittäin kovia kohtauksittaisia pään alueen kipuja, joilla on tyypillinen oirekuva.

Maija Haanpää

Sydänkirurgiaa robottiavusteisesti

Robottiavusteisen sydänkirurgian edut ovat mini-invasiivisuus, mahdollisesti vähäisempi ­verenhukka ja leikkauksenjälkeisen kivun väheneminen sekä lyhyempi sairaalassaoloaika ja potilaan nopeampi paluu jokapäiväisiin toimiinsa.

Antti Vento, Antero Sahlman, Kalervo Werkkala

Iäkkäiden suhtautuminen alkoholin käytöstä kysymiseen
"Niitten kuuluu kysyä myös siitä viinasta, jos on aihetta"

Iäkkäiden alkoholinkäyttö lisääntyy jatkuvasti. Motivoiva haastattelu on todettu tehokkaaksi menetelmäksi vaikuttaa alkoholinkäytön vähentämiseen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten iäkkäät kokevat alkoholin vaikutukset terveyteensä ja miten alkoholin käyttö tulisi ottaa puheeksi iäkkäiden potilaiden kanssa.

Marja Aira, Ilka Haarni

Perusterveydenhuollon lisäkoulutus uudistumisen tarpeessa Tuloksia kyselystä Helsingin seudun eurolääkäreille ja ohjaajille

Perusterveydenhuollon lisäkoulutusjärjestelmä on toiminut maassamme jo kahdeksan vuotta. Käytännön koulutuksen rakenne ja sisältö ovat kuitenkin jääneet epäselviksi. Vuoden 2003 alusta astui voimaan uusi asetus, joka edellyttää yliopistolta vastuunottoa koulutuspaikkojen määrittämisessä ja koulutuksen valvomisessa.

Marja Sihvonen - Anu Kanerva - Pertti Kekki

DNA-näytteet epidemiologisissa tutkimuksissa

DNA-tutkimuksiin suhtaudutaan usein ennakkoluuloisesti. Eettisten toimikuntien käsitykset niiden edellytyksistä eivät ole vakiintuneet, ja tutkijoidenkin toimintasäännöt ovat epäselvät. Väestötutkimuksien DNA-tutkimukset voidaan yleensä rinnastaa muihin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Lainsäädännön tarkoitus on suojella fyysistä koskemattomuutta ja yksityisyyttä. Suurten väestöryhmien DNA-tutkimuksia koskevaa lainsäädäntöä ei ole. Pääsääntö on, että yksityisyyden suojaamisen tarve säilyy, vaikka aikaisemmin otettuja näytteitä käytettäessä fyysiseen koskemattomuuteen ei enää puututa. Uusi suostumus tarvitaan, jos tutkimuksen varsinainen tarkoitus on muuttunut.

Arpo Aromaa - Veikko Launis - Salla Lötjönen

Tuberkuloosin uusiutuva laboratoriodiagnostiikka

Uusilla gammainterferonitesteillä tutkitaan, löytyykö potilaan verestä M. tuberculosis -basillin spesifisiä antigeeneja tunnistavia lymfosyyttejä, ts. onko potilas ollut kontaktissa kyseisen bakteerin kanssa.

Tamara Tuuminen, Heikki Repo, Eeva Salo, Pirjo Hakala, Jussi Eskola, Ilkka Seppälä

Tunteet psykoterapeuttisessa vuorovaikutuksessa

Terapeuttinen vuorovaikutus, johon sekä potilas että terapeutti tuovat omat tunteensa, on kokonaistilanne. Terapeutti ymmärtää potilaan tunneviestejä omien tunnereaktioidensa avulla ja pyrkii tekemään ne potilaalle tietoisiksi lisätäkseen tämän itseymmärrystä ja eheyttä. Terapeuttisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen on saanut yhä keskeisemmän merkityksen psykoterapeuttisessa työskentelyssä verrattuna aiempaan tiedostamisen merkityksen korostamiseen. Siksi terapeutin on uskallettava antaa tunteittensa ja ajatustensa liikkua vapaasti eikä pelättävä niitä. Vain silloin ne ovat hänen käytössään potilaan ymmärtämisessä.

Anneli Larmo