322 osumaa

Tunteet psykoterapeuttisessa vuorovaikutuksessa

Terapeuttinen vuorovaikutus, johon sekä potilas että terapeutti tuovat omat tunteensa, on kokonaistilanne. Terapeutti ymmärtää potilaan tunneviestejä omien tunnereaktioidensa avulla ja pyrkii tekemään ne potilaalle tietoisiksi lisätäkseen tämän itseymmärrystä ja eheyttä. Terapeuttisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen on saanut yhä keskeisemmän merkityksen psykoterapeuttisessa työskentelyssä verrattuna aiempaan tiedostamisen merkityksen korostamiseen. Siksi terapeutin on uskallettava antaa tunteittensa ja ajatustensa liikkua vapaasti eikä pelättävä niitä. Vain silloin ne ovat hänen käytössään potilaan ymmärtämisessä.

Anneli Larmo

Työterveyshuollon rooli ja tehtäväalue työpaikan työkykyä ylläpitävässä toiminnassa

Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta) on työpaikoilla muuttunut laaja-alaisemmaksi: se on kehittynyt liikuntapainotteisesta ja tempausmuotoisesta toiminnasta kokonaisvaltaisen työyhteisöjen, -organisaatioiden ja -ympäristön kehittämisen, työntekijöiden voimavarojen tukemisen ja ammatillisen osaamisen edistämisen suuntaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli työterveyshuollon roolin ja tehtäväalueen tarkentaminen monimuotoisessa tyky-toiminnassa. Tutkimuksen tulosten mukaan työterveyshuolto osallistuu nykyisin työpaikoilla enemmän tyky-toiminnan tarpeen arviointiin ja suunnitteluun kuin toiminnan varsinaiseen järjestämiseen. Asiakasyritystensä työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikutusten arvioimisessa työterveyshuolto on aktiivinen. Työterveyshuollon keskeistä tyky-toiminta-aluetta on työntekijöiden fyysiseen terveyteen ja kuntoon, henkiseen hyvinvointiin, työympäristöön ja työtapoihin vaikuttaminen. Työterveyshuollon osaamista työyhteisötyössä ja ammatillisen osaamisen alueella epäillään päätöksentekijätasolla. Työterveyshuolto itse kokee, että sillä ei ole tarpeeksi voimavaroja vastata asiakasyritystensä kaikkiin tarpeisiin.

Päivi Peltomäki, Kimmo Räsänen, Kaj Husman

Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisu lasten ja nuorten vaikean epilepsian hoidossa

Lapsuusiällä alkava lääkeresistentti vaikea epilepsia haittaa lapsen kognitiivista kehitystä ja lisää merkittävästi hoidon tarvetta. Leikkaushoito on mahdollista, jos epilepsiapesäke pystytään paikantamaan, eikä sen poisto aiheuta potilaalle lähtötilanteeseen verrattuna merkittävää haittaa. Laajimmillaan leikkaus käsittää koko aivopuoliskon poiston, mutta nykyään se tehdään yleensä katkaisemalla aivopuoliskon hermoyhteydet (ns. hemisfärotomia). Näitä leikkauksia on tehty HYKS:ssä vuodesta 1991 alkaen, mutta tuloksia ei ole aikaisemmin raportoitu.

Eija Gaily, Hanna Hellén, Liisa Metsähonkala, Atte Karppinen, Aki Laakso, Göran Blomstedt

Kaatumisvammojen sekundaarisessa ehkäisyssä on puutteita

Alkuperäistutkimukset ja meta-analyysit osoittavat kaatumisen ehkäisyn vähentävän kaatumisten ilmaantuvuutta ja kaatumisvammojen takia hoitoon hakeutuneiden vaaraa kaatua uudelleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, mitä tutkimuksia kaatumisen vuoksi hoitoon hakeutuneille iäkkäille henkilöille suoritettiin kaatumisvaaran arvioimiseksi ja uudelleen kaatumisen ehkäisemiseksi.

Maritta Salonoja, Noora Sjösten, Marika Salminen, Pertti Aarnio, Sirkka-Liisa Kivelä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030