Lähtökohdat

Työterveyshuollon tarjoama sairaanhoito on laajentunut merkittäväksi osaksi työikäisen väestön perusterveydenhuoltoa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kattavasti työterveyshuolto palvelee asiakkaitaan ja miten yleisesti siellä asioivat potilaat käyttävät myös terveyskeskuksen palveluja.

Menetelmät

Tutkimukseen osallistui 10 kunnallista ja 22 yksityissektorin työterveysasemaa Pirkanmaan yliopistollisen sairaanhoitopiirin alueelta. Työterveyshuollossa viikon aikana sairauden takia käyneille potilaille jaettiin kysymyslomake, jossa tiedusteltiin heidän käyntimääräänsä terveyskeskuslääkärin vastaanotolla edellisten 12 kuukauden aikana. Vastaajia oli 2 897 ja vastausprosentti 60.

Tulokset

Kolme neljästä työterveyslääkärin vastaanotolla käyneestä potilaasta vastasi asioivansa ensisijaisesti työterveyshuollossa. Yli puolet käynneistä johtui kiireellistä lääkärin arviota vaativasta terveysongelmasta. Edellisten 12 kuukauden aikana työterveyslääkärillä oli käynyt 85 % ja terveyskeskuslääkärillä 25 % vastaajista. Käyntejä työterveyshuollossa oli keskimäärin 3,0 ja terveyskeskuksessa 0,5. Kunnallinen ja yksityissektorin työterveyshuolto eivät eronneet tässä suhteessa. Työterveyspalveluun täysin tyytyväiset olivat käyneet terveyskeskuksessa saman verran kuin vähemmän tyytyväiset. Eniten terveyskeskuskäyntejä oli niillä potilailla, joille oli nimetty omalääkäri.

Päätelmät

Työterveyshuolto tyydyttää nykyään asiakkaidensa sairaanhoitotarpeet niin kattavasti, että sitä voi luonnehtia väestövastuujärjestelmäksi, johon sisältyy mahdollisuus käydä lääkärissä myös terveyskeskuksen puolella. Ero työssäkäyvän väestön ja muiden kansalaisten perusterveydenhuollon välillä on ilmeinen ja tilanteen korjaamisesta ollaan yleisesti yhtä mieltä. Tutkimus tarjoaa aineksia keskusteluun siitä, asetetaanko työterveyshuolto koko työikäisen väestön palvelujen tavoitetasoksi vai suhtaudutaanko työsuhteeseen kytkettyyn sairaanhoitoon etuutena, jota voidaan leikata tarpeen- ja oikeudenmukaisemman perusterveydenhuollon hyväksi.