Huikea asenne, en voi välttyä miettimästä.

Uusien medisiinarien joukossa on kokenutta alan vaihtajaa, päättäväistä kilpaurheilijaa, ahkeria arvosanojen korottajia ja nohevia tuoreita ylioppilaita. Tulevia lääkäreitä erilaisista taustoista.

Lähtökohtien moninaisuus on rikkaus. Se osoittaa, että motivaatio ratkaisee paljon.

Enemmistö paikoista on varattu ensikertalaisille eli niille, joilla ei ole aikaisempaa tutkintoa tai korkeakoulupaikkaa. Kiintiön tavoite on ollut nopeuttaa nuorten pääsyä korkeakouluun. Mitä tilastot kertovat?

Alle 20 prosenttia tuoreista medisiinareista on kevään 2026 ylioppilaita. Kuitenkin kolme neljäsosaa fukseista on ensikertalaisia. Sisään päässeiden mediaani-ikä on 21 vuotta.

Lukion jälkeen nuorilla saattaa siis hyvinkin kulua pari vuotta arvosanojen kohentamiseen ja valmennuskursseihin riippumatta siitä, onko isänmaa välillä kutsunut. Moni haluaa säästää arvokkaat ensikertalaispisteet juuri lääketieteelliseen.

Viimeisimmän Eurostudent-kyselyn mukaan noin 70 prosenttia uusista lääketieteiden opiskelijoista on käynyt valmennuskurssin. Toisin sanoen harva astelee sisään lääketieteelliseen ilman valmennuskurssia, jos ei ole saman kevään ylioppilas.

Parikymmentä vuotta sitten pääsykokeisiin päntättiin ulkoa muun muassa luiden latinankielisiä nimiä. Aiemmilla vuosikymmenillä valintakokeet kestivät useita viikkoja. Kokelaita karsiutui matkan varrella. Oikeaa kaavaa ei ole, mutta onneksi kokeet ovat ajan saatossa kehittyneet.

Onnittelut jokaiselle, joka on suoriutunut menestyksekkäästi valintakokeesta! Yliopistoon pääsy edellyttää itsekuria ja motivaatiota, opinhalua, sinnikkyyttä sekä kykyä soveltaa uutta tietoa ja toimia paineen alla. Kaikista näistä ominaisuuksista on hyötyä käytännön työelämässä.

Kilpailu opiskelupaikoista on kovaa. On pitänyt olla tavoitteellinen ja kilvoitella.

Jokaisella tieteenalalla opiskelijalla on kuitenkin lupa olla tietämätön ja utelias, kun opinnot alkavat. Voi iloita etuoikeudesta saada opiskella sitä, mistä on unelmoinut. Ei tarvitse valita latua, jolla edetä mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Tärkeämpää voi olla pyrkimys ymmärtää, jakaa tietoa ja palvella toisia.

Jo uran alussa on hedelmällistä pohtia, kenen soihdun valossa haluaa kulkea ja kuka voisi olla oma ammatillinen esikuva. Mihin arvoihin nojata, kun eettinen stressi painaa tai usko omiin kykyihin horjuu? Ihanteet viitoittavat tietä silloin, kun kiire ja organisaatiokaaviot hyökyvät yli.

Lääkärilehdessä kerromme, miten päivystäminen haastaa nuoren lääkärin ajattelua ja millaista on sujuva yhteistyö hoitajien kanssa. Kerromme uusista lääkkeistä, liiton eduista ja tuesta opiskelijoille sekä hyvinvointialueiden taloudesta. Tiedeartikkelit puolestaan avaavat ikkunoita tutkimuksen kiehtovaan maailmaan.

Toivomme toimituksessa, että Lääkärilehti kulkee mukana matkallasi, tuleva lääkäri!