Työterveyslääkärin potilas käy myös terveyskeskuksessa, tosin harvoin

Työterveyshuollon tarjoama sairaanhoito on laajentunut merkittäväksi osaksi työikäisen väestön perusterveydenhuoltoa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kattavasti työterveyshuolto palvelee asiakkaitaan ja miten yleisesti siellä asioivat potilaat käyttävät myös terveyskeskuksen palveluja.

Kari Mattila

Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Laura Korhonen, Maria Lagerstedt, Johanna Mandelin, Jussi Liippo

Työterveyshuollon rooli ja tehtäväalue työpaikan työkykyä ylläpitävässä toiminnassa

Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta) on työpaikoilla muuttunut laaja-alaisemmaksi: se on kehittynyt liikuntapainotteisesta ja tempausmuotoisesta toiminnasta kokonaisvaltaisen työyhteisöjen, -organisaatioiden ja -ympäristön kehittämisen, työntekijöiden voimavarojen tukemisen ja ammatillisen osaamisen edistämisen suuntaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli työterveyshuollon roolin ja tehtäväalueen tarkentaminen monimuotoisessa tyky-toiminnassa. Tutkimuksen tulosten mukaan työterveyshuolto osallistuu nykyisin työpaikoilla enemmän tyky-toiminnan tarpeen arviointiin ja suunnitteluun kuin toiminnan varsinaiseen järjestämiseen. Asiakasyritystensä työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikutusten arvioimisessa työterveyshuolto on aktiivinen. Työterveyshuollon keskeistä tyky-toiminta-aluetta on työntekijöiden fyysiseen terveyteen ja kuntoon, henkiseen hyvinvointiin, työympäristöön ja työtapoihin vaikuttaminen. Työterveyshuollon osaamista työyhteisötyössä ja ammatillisen osaamisen alueella epäillään päätöksentekijätasolla. Työterveyshuolto itse kokee, että sillä ei ole tarpeeksi voimavaroja vastata asiakasyritystensä kaikkiin tarpeisiin.

Päivi Peltomäki, Kimmo Räsänen, Kaj Husman

Lasten fyysinen pahoinpitely - diagnostiikka, menettelytavat ja seuranta

Lasten fyysinen pahoinpitely voi aiheuttaa kuolemantapauksia, pysyviä fyysisiä vammoja sekä muita pitkäkestoisia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Sarimari Tupola - Pentti Kallio

Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisu lasten ja nuorten vaikean epilepsian hoidossa

Lapsuusiällä alkava lääkeresistentti vaikea epilepsia haittaa lapsen kognitiivista kehitystä ja lisää merkittävästi hoidon tarvetta. Leikkaushoito on mahdollista, jos epilepsiapesäke pystytään paikantamaan, eikä sen poisto aiheuta potilaalle lähtötilanteeseen verrattuna merkittävää haittaa. Laajimmillaan leikkaus käsittää koko aivopuoliskon poiston, mutta nykyään se tehdään yleensä katkaisemalla aivopuoliskon hermoyhteydet (ns. hemisfärotomia). Näitä leikkauksia on tehty HYKS:ssä vuodesta 1991 alkaen, mutta tuloksia ei ole aikaisemmin raportoitu.

Eija Gaily, Hanna Hellén, Liisa Metsähonkala, Atte Karppinen, Aki Laakso, Göran Blomstedt

Kaatumisvammojen sekundaarisessa ehkäisyssä on puutteita

Alkuperäistutkimukset ja meta-analyysit osoittavat kaatumisen ehkäisyn vähentävän kaatumisten ilmaantuvuutta ja kaatumisvammojen takia hoitoon hakeutuneiden vaaraa kaatua uudelleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, mitä tutkimuksia kaatumisen vuoksi hoitoon hakeutuneille iäkkäille henkilöille suoritettiin kaatumisvaaran arvioimiseksi ja uudelleen kaatumisen ehkäisemiseksi.

Maritta Salonoja, Noora Sjösten, Marika Salminen, Pertti Aarnio, Sirkka-Liisa Kivelä

Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien potilaiden päiväsairaalahoito Tampereella Objektisuhdeteoriaan perustuva tuloksellisuustutkimus

Epävakaasta persoonallisuudesta kärsii noin 2-3 % väestöstä.

Leena Vikeväinen-Tervonen

Aikuistyypin diabeteksen lääkehoitoon liittyvät haitalliset yhteisvaikutukset

Tyypin 2 diabetesta sairastavat potilaat käyttävät lähes kaikkia lääkkeitä enemmän kuin muu väestö, ja siksi he ovat alttiita lääkkeiden haitallisille yhteisvaikutuksille.

Tiina Jaakkola - Janne Backman - Mikko Niemi - Pertti Neuvonen

Sarjamagneettistimulaation mahdollisuudet psykiatriassa ja tulevaisuuden näkymät

• Eurooppalaisessa näytönastekatsauksessa sarjamagneettistimulaatio (rTMS) on arvioitu varmasti tehokkaaksi masennuksen hoitomuodoksi (näytönaste A). Teho sijoittunee lääkehoidon ja sähköhoidon välille.

Tero Taiminen, Satu K. Jääskeläinen

Verensokerin omaseuranta raskausdiabeteksessa vähentää sikiön makrosomian riskiä

Raskausdiabetes on glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, joka diagnosoidaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Tila altistaa perinataalikomplikaatioille. Häiriö esiintyy noin 10-12 %:lla raskaana olevista. Raskausdiabetekselle altistavat mm. äidin liikapaino, sukurasitus, aiempi raskausdiabetes, yli 40 vuoden ikä ja aiemmassa raskaudessa yli 4 500 g painava vastasyntynyt. Verensokerin omaseuranta oli raskausdiabeteksen hoidossa aiemmin ollut käytössä vain insuliinihoitoisilla. Tutkimuksessamme halusimme selvittää voidaanko raskausdiabeteksen hoitoa tehostaa käyttämällä verensokerin omaseurantaa myös ruokavaliohoitoisilla.

Sirkku Tulokas, Tiina Luukkaala, Jukka Uotila