Sarjoittainen päänsärky ja trigeminusneuralgia

Sarjoittainen päänsärky ja trigeminusneuralgia ovat erittäin kovia kohtauksittaisia pään alueen kipuja, joilla on tyypillinen oirekuva.

Maija Haanpää

Sydänkirurgiaa robottiavusteisesti

Robottiavusteisen sydänkirurgian edut ovat mini-invasiivisuus, mahdollisesti vähäisempi ­verenhukka ja leikkauksenjälkeisen kivun väheneminen sekä lyhyempi sairaalassaoloaika ja potilaan nopeampi paluu jokapäiväisiin toimiinsa.

Antti Vento, Antero Sahlman, Kalervo Werkkala

Iäkkäiden suhtautuminen alkoholin käytöstä kysymiseen
"Niitten kuuluu kysyä myös siitä viinasta, jos on aihetta"

Iäkkäiden alkoholinkäyttö lisääntyy jatkuvasti. Motivoiva haastattelu on todettu tehokkaaksi menetelmäksi vaikuttaa alkoholinkäytön vähentämiseen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten iäkkäät kokevat alkoholin vaikutukset terveyteensä ja miten alkoholin käyttö tulisi ottaa puheeksi iäkkäiden potilaiden kanssa.

Marja Aira, Ilka Haarni

Perusterveydenhuollon lisäkoulutus uudistumisen tarpeessa Tuloksia kyselystä Helsingin seudun eurolääkäreille ja ohjaajille

Perusterveydenhuollon lisäkoulutusjärjestelmä on toiminut maassamme jo kahdeksan vuotta. Käytännön koulutuksen rakenne ja sisältö ovat kuitenkin jääneet epäselviksi. Vuoden 2003 alusta astui voimaan uusi asetus, joka edellyttää yliopistolta vastuunottoa koulutuspaikkojen määrittämisessä ja koulutuksen valvomisessa.

Marja Sihvonen - Anu Kanerva - Pertti Kekki

DNA-näytteet epidemiologisissa tutkimuksissa

DNA-tutkimuksiin suhtaudutaan usein ennakkoluuloisesti. Eettisten toimikuntien käsitykset niiden edellytyksistä eivät ole vakiintuneet, ja tutkijoidenkin toimintasäännöt ovat epäselvät. Väestötutkimuksien DNA-tutkimukset voidaan yleensä rinnastaa muihin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Lainsäädännön tarkoitus on suojella fyysistä koskemattomuutta ja yksityisyyttä. Suurten väestöryhmien DNA-tutkimuksia koskevaa lainsäädäntöä ei ole. Pääsääntö on, että yksityisyyden suojaamisen tarve säilyy, vaikka aikaisemmin otettuja näytteitä käytettäessä fyysiseen koskemattomuuteen ei enää puututa. Uusi suostumus tarvitaan, jos tutkimuksen varsinainen tarkoitus on muuttunut.

Arpo Aromaa - Veikko Launis - Salla Lötjönen

Tuberkuloosin uusiutuva laboratoriodiagnostiikka

Uusilla gammainterferonitesteillä tutkitaan, löytyykö potilaan verestä M. tuberculosis -basillin spesifisiä antigeeneja tunnistavia lymfosyyttejä, ts. onko potilas ollut kontaktissa kyseisen bakteerin kanssa.

Tamara Tuuminen, Heikki Repo, Eeva Salo, Pirjo Hakala, Jussi Eskola, Ilkka Seppälä

Tunteet psykoterapeuttisessa vuorovaikutuksessa

Terapeuttinen vuorovaikutus, johon sekä potilas että terapeutti tuovat omat tunteensa, on kokonaistilanne. Terapeutti ymmärtää potilaan tunneviestejä omien tunnereaktioidensa avulla ja pyrkii tekemään ne potilaalle tietoisiksi lisätäkseen tämän itseymmärrystä ja eheyttä. Terapeuttisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen on saanut yhä keskeisemmän merkityksen psykoterapeuttisessa työskentelyssä verrattuna aiempaan tiedostamisen merkityksen korostamiseen. Siksi terapeutin on uskallettava antaa tunteittensa ja ajatustensa liikkua vapaasti eikä pelättävä niitä. Vain silloin ne ovat hänen käytössään potilaan ymmärtämisessä.

Anneli Larmo

Työterveyslääkärin potilas käy myös terveyskeskuksessa, tosin harvoin

Työterveyshuollon tarjoama sairaanhoito on laajentunut merkittäväksi osaksi työikäisen väestön perusterveydenhuoltoa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kattavasti työterveyshuolto palvelee asiakkaitaan ja miten yleisesti siellä asioivat potilaat käyttävät myös terveyskeskuksen palveluja.

Kari Mattila

Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Laura Korhonen, Maria Lagerstedt, Johanna Mandelin, Jussi Liippo

Työterveyshuollon rooli ja tehtäväalue työpaikan työkykyä ylläpitävässä toiminnassa

Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta) on työpaikoilla muuttunut laaja-alaisemmaksi: se on kehittynyt liikuntapainotteisesta ja tempausmuotoisesta toiminnasta kokonaisvaltaisen työyhteisöjen, -organisaatioiden ja -ympäristön kehittämisen, työntekijöiden voimavarojen tukemisen ja ammatillisen osaamisen edistämisen suuntaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli työterveyshuollon roolin ja tehtäväalueen tarkentaminen monimuotoisessa tyky-toiminnassa. Tutkimuksen tulosten mukaan työterveyshuolto osallistuu nykyisin työpaikoilla enemmän tyky-toiminnan tarpeen arviointiin ja suunnitteluun kuin toiminnan varsinaiseen järjestämiseen. Asiakasyritystensä työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikutusten arvioimisessa työterveyshuolto on aktiivinen. Työterveyshuollon keskeistä tyky-toiminta-aluetta on työntekijöiden fyysiseen terveyteen ja kuntoon, henkiseen hyvinvointiin, työympäristöön ja työtapoihin vaikuttaminen. Työterveyshuollon osaamista työyhteisötyössä ja ammatillisen osaamisen alueella epäillään päätöksentekijätasolla. Työterveyshuolto itse kokee, että sillä ei ole tarpeeksi voimavaroja vastata asiakasyritystensä kaikkiin tarpeisiin.

Päivi Peltomäki, Kimmo Räsänen, Kaj Husman