77364 osumaa

Rivaroksabaani ja uusiutuva aivohalvaus

Kaksi kanadalaista tutkimuslaitosta käynnistää embolisen aivohalvauksen äskettäin sairastuneita potilaita (n = 7 000) käsittävän tutkimuksen selvittääkseen, voisiko rivaroksabaani (Xarelto, Bayer) ehkäistä toistuvan aivohalvauksen. Rivaroksabaania (15 mg) verrataan asetyylisalisyylihappoon (100 mg). Tutkimuksessa ovat mukana myös Bayer ja sen yhteistyökumppani Johnson&Johnson.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Arvioitavina uusia kolesterolilääkkeitä

Alirokumabi (REGN 727, Sanofi/Regeneron) ja evolukumabi (Amgen-145) ovat ihmisen monoklonaalisia vasta-aineita, jotka laskevat LDL-kolesteroliarvoa parhaimmillaan 40-60 %. Ne estävät munuaisissa PCSK9-proteiinia, mikä lisää LDL-kolesterolin poistumista seerumista. Molempien myyntilupahakemukset ovat arvioitavina Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastossa. Alirokumabi on myös Euroopan lääkeviraston käsittelyssä. Valmisteet voivat olla huomattavan kalliita, ja lääkkeet hyväksyttäneen aluksi vain familiaariseen hyperkolesterolemiaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi lääke angioedeemaan

Bradykiniinin B2-reseptorin estäjä ikatibantti tehosi tavanomaista hoitoa paremmin reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavien verenpainelääkkeiden (ACE-estäjät) aiheuttamaan angioedeemaan. 18-95-vuotiaat potilaat (n = 30) satunnaistettiin saamaan joko 30 mg ikatibanttia ihon alle tai tavanomaisena hoitona 500 mg prednisolonia ja 2 mg klemastiinia suonensisäisesti. Ikatibanttia saaneilla angioedeeman oireet hävisivät keskimäärin 8,0 tunnissa (vaihtelu 3-16 t) ja tavanomaisessa hoidossa vastaavasti 27,1 tunnissa (20,3-48,0 t). Ikatibanttia saaneista merkittävästi useammat (5/13) olivat toipuneet neljän tunnin kuluttua lääkityksen aloittamisesta verrattuna tavanomaista hoitoa saaneisiin (0/14, p = 0,02). Myös oireet alkoivat lievittyä nopeammin ikatibantilla. Arviolta 0,68 % ACE-estäjien käyttäjistä sairastuu angioedeemaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kliinisen työn osaaminen näkyviin palkassa

Sairaalatyössä lääkärien palkkaus perustuu nimikkeisiin. Käytännössä positiivinen palkkakehitys on nykyisinkin useimmiten mahdollista vain siten, että hallinnollinen vastuu lisääntyy ketjussa erikoislääkäri-osaston-/apulaisylilääkäri-ylilääkäri. Tämä on johtanut ja voi vieläkin johtaa siihen, että esimiestehtäviin etenee kollegoja, joiden pääasiallinen mielenkiinto kohdistuu johtamistehtävien sijaan kliiniseen potilastyöhön. Erikoislääkärien palkkausta olisikin kehitettävä siihen suuntaan, että kliinisen työn osaaminen näkyisi myös palkkauksessa.

Jarkko Kirjavainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030