Paksu- ja peräsuolisyövän maksan etäpesäkkeiden hoito

Paksu- ja peräsuolisyöpään sairastuneista potilaista noin puolella todetaan jossain sairauden vaiheessa etäpesäkkeitä maksassa. Vain noin viidennekselle heistä voidaan tehdä etäpesäkkeiden poistoleikkaus, joka mahdollistaa paranemisen.

Arto Saarela, Katariina Klintrup, Jukka Perälä, Heikki Kiviniemi, Heikki Karjula, Jyrki Mäkelä

Sisäiset lähetteet ja konsultaatiot kirjataan vaihtelevasti

Erikoissairaanhoidon tarve, työmäärä ja kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

Markus Sane, Elise Kosunen, Raimo Puustinen

Aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikka

Kilpirauhasen vajaatoiminta jaetaan kliiniseen ja subkliiniseen hypotyreoosiin. Niiden diagnostiikka perustuu S-TSH:n ja S-T4V:n laboratoriotutkimuksiin.

Pasi Salmela

60-vuotiaan miehen äkillinen vatsakipu - osa 2

60-vuotiaalta asentaja hakeutui päivystykseen illalla alkaneen vatsakivun vuoksi. Mieheltä oli aiemmin poistettu hyvänlaatuinen verisuonikeränen ja hyvänlaatuisia luomia kasvojen alueelta. Joitain pieniä urheiluvammoja oli vuosien saatossa ollut. Hänellä ei ollut säännöllistä lääkitystä, eikä hän tupakoinut eikä käyttänyt alkoholia.

Raili Kauppinen

Lääkemääräyspalaute uudistuu

Lääkärit saavat Kelalta kirjallisen lääkemääräyspalautteen viimeisen kerran tänä vuonna. Palaute koskee niitä lääkkeitä, joista on vuonna 2014 maksettu sairausvakuutuskorvausta.

Annikka Kalliokoski, Leena K. Saastamoinen, Ilona Autti-Rämö

Oikaisu: Borrelioosin kliininen diagnostiikka ja hoito

Lääkärilehdessä 20/2015 julkaistussa artikkelissa Borrelioosin kliininen diagnostiikka ja hoito (s. 1417-21) taulukossa 2 oli virhe. Acrodermatitis chronica atrophicansin (ACA) amoksisilliinihoidon kesto on 4 viikkoa (eikä 3 viikkoa). Virhe on korjattu artikkelin pdf-versioon.

Mari Kanerva

Glukoosin takaisinimeytymisen estäjiin voi liittyä ketoasidoosin riski

Uusiin tyypin 2 diabeteslääkkeisiin dapagliflotsiiniin (Forxiga ja Xigduo, AstraZeneca), empagliflotsiiniin (Jardiance, Boehringer Ingelheim) ja kanagliflotsiiniin (Invokana ja Vokanamet, Janssen Cilag), jotka estävät glukoosin takaisinimeytymistä munuaisissa (SGLT2-estäjät), voi liittyä ketoasidoosin vaara. Yhdysvalloissa FDA on saanut yhä enemmän ilmoituksia näitä lääkkeitä käyttäneistä potilaista, jotka ovat joutuneet ensiapupoliklinikalle tai sairaalaan ketoasidoosin vuoksi, ja valmisteyhteenvetoihin harkitaan korjauksia. FDA kehottaa seuraamaan SGLT2-estäjiä käyttävillä diabeetikoilla ketoasidoosia ennakoivia oireita, kuten hengitysvaikeuksia, pahoinvointia, oksentelua, mahakipuja, väsymystä, sekavuustiloja ja uneliaisuutta. Potilaan on hakeuduttava hoitoon eikä lääkitystä pidä lopettaa ilman lääkärin ohjeita. Ketoasidoositapauksia on esiintynyt myös SGLT2-estäjien ja metformiinin yhdistelmävalmisteiden käyttäjillä (Xigduo ja Vokanamet).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vuoto laihdutuslääketutkimuksesta johti keskeytykseen

Kuukausi sitten EU-maihin hyväksytyn naltreksonia ja bupropionia sisältävän laihdutuslääkkeen (Mysimba, Orexigen) sydänturvallisuutta selvittävä tutkimus (LIGHT) keskeytettiin, kun osa tuloksista vuoti luvattomasti julkisuuteen. Tutkimuksen käynnistäminen oli edellytys myyntiluvan saamiselle sekä Yhdysvalloissa (Contravene) että EU-maissa, mutta kun varhaisen välianalyysin tulokset pääsivät julki, tutkijoiden mukaan tutkimus ei enää anna tieteellisesti luotettavaa tulosta. Välianalyysissä oli noin neljäsosa potilaista, joita osallistui tutkimukseen kaikkiaan noin 9 000. Lääkeyritys esitti sydäntapahtumien riskin vähentyneen 41 % ja julkisti tiedon. Kun tutkimuksen riippumaton tieteellinen seurantaryhmä analysoi puolet hoidetuista potilaista, sydäntapahtumien vähenemisestä ei saatu enää näyttöä, kuolemia oli lääkeryhmässä jopa enemmän kuin lumeella hoidetuilla ja myönteisen ennakkoarvion katsottiin johtuneen vain "tilastollisesta taustamelusta". Lääke sai vuosia jatkuneen harkinnan jälkeen myyntiluvan Yhdysvalloissa syksyllä vuonna 2014 ja EU-maissa maaliskuussa tänä vuonna. Sydänturvallisuustutkimuksen tuloksien odotettiin valmistuvan vuonna 2017, mutta nyt ne viipyvät ainakin vuoteen 2022.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Testosteroni turvallisempi laastarista tai geelistä?

Retrospektiivisessä rekisteritutkimuksessa (n = 544 100) testosteroni-injektioihin liittyi miehillä sydäntapahtumia enemmän kuin iholle geelinä tai laastarin avulla annettuun testosteroniin. Geelin ja laastarin välillä ei havaittu merkittävää turvallisuuseroa. Tutkimuksessa haitallisiksi sydäntapahtumiksi laskettiin infarktit ja aivohalvaukset sekä sydäntapahtumiin liittyneet sairaalahoidot ja kuolemat. Anto injektiona johtaa testosteronin suureen pitoisuuteen plasmassa, ja tämä saattaa selittää suuremman sydäntapahtumien riskin. Geelistä ja laastarista lääke imeytyy vähitellen ja tasaisemmin. Epäiltyjen sydänhaittojen vuoksi testosteronin käyttöä on rajattu vain aivolisäkkeen tai kivesten sairauksissa todetun hypogonadismin hoitoon (SLL 2015;70:732) eikä sitä suositella ikään liittyvän madaltuneen testosteronitason korjaamiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Digoksiinin haittataakka kasvaa

Vuosina 1993-2014 julkaistuissa 19 tutkimuksessa sydämen vajaatoimintaa (n = 91 400) tai eteisvärinää (n = 235 000) sairastavien digoksiinihoitoon liittyi merkittävästi lisääntynyt kuolleisuus 2,5 vuoden seurannassa verrattuna digoksiinia käyttämättömiin. Sydämen vajaatoiminnassa kuoleman riski oli lisääntynyt 14 % (1,14; 95 %:n LV 1,06-1,22) ja eteisvärinäpotilailla 29 % (1,29; 1,21-1,39). Noin 200 vuotta käytössä olleen digoksiinin turvallisuus on osoittautunut kyseenalaiseksi nykypäivän laajoissa seurantatutkimuksissa (SLL 2015;70;818). Tutkijat kehottavat korvaamaan sen beetasalpaajilla. Jos potilas käyttää digoksiinia, lääkkeen pitoisuutta plasmassa tulee seurata tarkoin ja välttää haitallisia yhteisvaikutuksia mm. rytmihäiriölääkkeiden, kuten amiodaronin ja dronedaronin kanssa. Tutkijoiden lopputoteamus oli, että on "parempi pohtia kahdesti ennen kuin määrää digoksiinia".

Juhana E. Idänpään-Heikkilä