Ortopedisen päiväkirurgisen potilaan anestesia ja kivunhoito

Yli puolet elektiivisistä leikkauksista Suomessa on päiväkirurgisia. Potilaat ovat yleisesti ottaen erittäin tyytyväisiä, mutta kipu on edelleen yleisin palautteenannon aihe ja merkittävä syy sairaalaan jäämiselle. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että noin viidennes suomalaisista päiväkirurgisista potilaista kokee kohtalaista tai voimakasta kipua. Kipu haittaa toipumista ja hidastaa kuntoutumista.

Riika Merivirta

Keski-ikäisten työntekijöiden lihavuus, painonmuutos ja työkyvyttömyys

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia työolosuhteiden, työntekijöiden painon ja painonvaihteluiden sekä työkyvyttömyyden välisiä yhteyksiä.

Eira Roos

Terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-triagen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset potilasvirtoihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-kiireellisyysluokittelun ja muiden kehittämistoimenpiteiden vaikutusta terveydenhuollon päivystyksen ja muiden yksiköiden käyntimääriin ja päivystyshoitoon pääsyn nopeuteen. ABCDE-triagen lisäksi toteutettiin väestölle laaja informaatiokampanja terveydenhuollon päivystyksen tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Tietoa oli saatavilla internetistä ja päivystysaiheita käsiteltiin paikallislehdissä ja radiossa. Lisäksi erilaisia päivystysaiheisia informaatiolehtisiä jaettiin laajasti ja päivystykseen tulleet potilaspuhelut ohjattiin terveysneuvontapuhelimeen.

Jarmo Kantonen

Pikkukeskosen kasvun ja neurologisen kehityksen välinen yhteys

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että heikentynyt verenvirtaus sikiön aivoissa näkyi heikompana älyllisenä selviytymisenä kahden vuoden iässä. Näyttää siltä, että yhteys johtui pienentyneestä aivojen tilavuudesta.

Marika Leppänen

Hapan ja tajuton nuorimies

Parikymppinen nuorimies löytyi iltapäivällä tajuttomana makaamassa luhtitalon pihamaalta. Hänen ulkovaatteensa olivat kastuneet läpimäriksi.

Markus Lyyra

Isän nivelreumalääkitys tuskin haitallista lapselle

Vastasyntyneillä, joiden isät käyttivät nivelreumalääkitystä kolmen kuukauden aikana ennen hedelmöitystä, ei ollut lisääntynyttä vaaraa synnynnäisiin epämuodostumiin. Norjan synnynnäisten epämuodostumien ja reumatautien lääkerekisteristä vuosilta 2001-2011 löytyi 110 vastasyntynyttä, joiden isät olivat käyttäneet nivelreumaan yhdistelmälääkitystä (disease modifying antirheumatic drugs, DMARDs). Verrokkiaineistona olivat kaikki muut vastasyntyneet (n = 597 000). Kun isät olivat käyttäneet nivelreumalääkitystä, suhteellinen riski synnynnäisiin epämuodostumiin oli 1,22 (95 %:n LV 0,45-3,31, p = 0,69) verrattuna terveiden isien jälkeläisiin. Mm. immunologisesti aktiivisten reumalääkkeiden, kuten tuumorinekroositekijä-alfan ja interleukiinin estäjien, epäillään vaikuttavan haitallisesti siittiöiden muodostumiseen ja aiheuttavan mm. kromosomimuutoksia. Vaikka julkaistussa tutkimuksessa oli useita puutteita, se näyttäisi osoittavan, että isän nivelreumalääkitys ennen hedelmöitystä ei olisi vaaraksi vastasyntyneelle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkitysten lopettamisen seurauksista niukalti tutkimusnäyttöä

Lisääntyneen lääkekuorman purku voi auttaa monisairaita ja ikääntyviä päivittäisessä selviytymisessä ja parantaa heidän elämänlaatuaan, mutta lääkkeiden lopettaminen voi johtaa myös haittoihin. Purkamisessa vaarana ovat rutiinit, joilla aiheutetaan lisääntyneitä oireita ja sairauden tuntua. Monisairas ja ikääntyvä potilas voi saada vieroitusoireita, lääkityn sairauden oireet voivat palautua ja pahimmillaan voi seurata rebound-ilmiö, jossa lääkkeellä hoidetun sairauden vaivat palaavat entistä vaikeampina. Valmisteyhteenvedoissa ei yleensä anneta ohjeita lääkityksen lopettamisesta, eikä asiaa tutkita uuden lääkkeen kehittelyvaiheessa. Lääkitysten lopettamisesta hyötyineen ja haittoineen on tehty vain vähän luotettavia tutkimuksia. Viime vuosina tutkimuksia on käynnistetty. Tutkimuksien suunnittelu, suorittaminen ja tuloksien julkaiseminen kaipaisivat ohjeistoa. Vain näin saadaan pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä hyödyistä ja haitoista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkkeitä krooniseen hepatiittiin

Euroopan lääkevalmistekomitea CHMP Lontoossa esittää myyntilupaa dasabuviirille (Exviera, AbbVie) sekä ombitasviirin, paritapreviirin ja ritonaviirin kiinteälle yhdistelmälle (Viekirax, AbbVie) krooniseen C-hepatiittiviruksen aiheuttamaan infektioon. Lääkkeitä on tutkittu yli 2 300 hepatiittipotilaalla 25 maassa kuudessa avaintutkimuksessa. Euroopassa 9 miljoonaa sairastaa kroonista hepatiittia. 10-20 %:lla heistä tauti voi johtaa maksan vajaatoimintaan ja kirroosiin. Uusista lääkkeistä odotetaan merkittävää apua hepatiittipotilaille. Myyntilupahakemukset käsiteltiin kiireellisinä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Polypilleristä laajan selvityksen tulokset

Yli 7 000 potilaan ja 9 satunnaistetun lääketutkimuksen analyysi vuosilta 2009-2013 ei varmistanut tilastollisesti polypilleriä paremmaksi sydäntapahtumien, sydänkuolemien tai kokonaiskuolleisuuden ehkäisyssä kuin tavanomainen sydänsairauksien hoito. Maailmanlaajuinen aineisto saatiin Cochranen tiedostoista. Tutkimus oli laajin tähän asti julkaistuista ja sen tekivät London School of Hygiene sekä Warwick ja Northwestern University. Polypillerillä systolinen verenpaine ja kolesteroli laskivat kuten tavanomaisessa hoidossa, mutta haittavaikutuksia esiintyi polypillerin käyttäjillä 19 % enemmän. Polypillerissä oli asetyylisalisyylihappo, statiini ja jokin verenpainelääke.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nintedanibi idiopaattiseen keuhkofibroosiin

Euroopan lääkevalmistekomitea CHMP Lontoossa esittää myyntilupaa tyrosiinikinaasin estäjä nintedanibille (Ofev, Boehringer Ingelheim) idiopaattiseen keuhkofibroosiin (IPF). Kinaasiaktiviteetti on keskeinen keuhkojen fibroblastien uudiskasvulle ja migraatiolle ja sen ehkäiseminen jarruttaa keuhkofibroosin kehittymistä. Lääkkeen määrääminen rajoitetaan lääkäreille, joilla on perehtyneisyys taudin diagnosointiin ja hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä