Raha on saatava seuraamaan asiakasta

Kiitän LT Pia Maria Jonssonia ja KTT Martti Virtasta erittäin hyvistä artikkeleista Lääkärilehdissä 33/2013 ja 34/2013 koskien valinnanvapautta terveydenhuollossa (s. 1990-3 ja 2070-3). Asiantuntevasti ja kiihkottomasti niissä tuodaan esille suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän perusongelmat ja samalla - vähintäänkin rivien välissä - hahmotetaan uutta suuntaa sekä tapaa, johon perustuen järjestelmää tulisi kiireesti uudistaa.

Risto Rinta-Mänty

Lisää lonkkakivun erotusdiagnostiikkaa

Kollega Antti Joukaisen ym. mielenkiintoinen artikkeli lonkkakivun yleisistä syistä julkaistiin Lääkärilehdessä 36/2013 (s. 2195-202). Lonkkakivun erotusdiagnostiikassa luetellaan 21 eri tautitilaa. Kuitenkin listasta puuttuvat mm. piriformis- ja hamstring-syndroomat, jotka ovat lonkanseudun kivun aiheuttajina huomattavasti yleisempiä kuin esimerkiksi artikkelissa mainittu osteoidi osteooma (1,2).

Kari Saikku

Tutkimusnäyttöä tarvitaan vielä

Kiitämme kollega Kari Saikkua aiheellisista lisäyksistä lonkkakivun syiden pitkään luetteloon.

Antti Joukainen, Hannu Miettinen, Heikki Kröger

Lapset on huomioitava nykyistä paremmin

Lapsen asema suomalaisessa terveydenhuollossa on paikoin erinomainen, paikoin tyydyttävä ja monin kohdin huolestuttava. Sosiaali- ja terveysuudistuksen vaikeudet kärjistävät tilannetta edelleen. Lasten terveydenhuollon palvelujärjestelmä tulisi tunnustaa erityiskysymykseksi.

Jari Petäjä, Jussi Mertsola

Lisää aktiivisuutta keuhkoahtauman hoitoon

Tietämys keuhkoahtaumataudista lisääntyy ja samalla myös lääkehoito kehittyy. Uusia hoitovaihtoehtoja tulee koko ajan lisää. Tuntuma on, että valitettavasti kaikki potilaat eivät saa optimaalista lääkehoitoa ja nyt tämä tutkimus vahvistaa sen.

Heikki Ekroos

Mikä aiheuttaakaan laskimotukoksen käteen?

Jalan syvien ja pinnallisten laskimoiden tukoksen oireet, diagnostiikka ja hoito ovat lääkäreille tuttuja, mutta yläraajan laskimotromboosi on vähemmän tunnettu. Kliinikon on tärkeää muistaa tämäkin "veritulppa", jos anamneesi ja potilaan oireet ovat viitteelliset.

Hannu Paajanen

Keinoavusteisen lisääntymisen tulokset ovat vakiintumassa

Raskausluvut keinoavusteisia lisääntymismenetelmiä käytettäessä näyttävät vakiintuneen niissä Euroopan maissa, joissa raportointi on klinikkakohtaista ja järjestelmällistä. Vuonna 2009 koeputkihedelmöityksistä raskauteen johti noin 30 % ja elävän lapsen syntymiseen hieman tätä pienempi osuus. Hiljalleen yleistyneen intrasytoplasmaattisen hedelmöityksen tulokset olivat hieman huonommat.

Pertti Kirkinen

Akuutille aitiopaineoireyhtymälle altistavat tekijät prostatektomiassa

Kun radikaalin robottiavusteisen prostatektomian anestesiasta juuri herännyt potilas valittaa pohjekipua, joka ei ole voimakkaillakaan analgeeteilla hallittavissa, pitäisi hoitavan lääkärin hälytyskellojen soida. Tämän oireen takana voi olla harvinainen mutta vakava komplikaatio, akuutti alaraajan aitiopaineoireyhtymä. Tilan esiintymistiheydeksi jalat ylös telineille kohotettuina tehdyn kirurgisen toimenpiteen jälkeen on arvioitu yksi tapaus 3 500:aa toimenpidettä kohti.

Ossi Lindell

Koulutusryhmien välillä suuria ja kasvavia eroja elinajanodotteessa
Tupakointi on merkittävä taustatekijä

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata 30-vuotiaiden koulutusryhmittäisiä elinajanodotteen eroja sekä arvioida yli 50-vuotiaiden tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden vaikutusta näihin eroihin vuosien 1971 ja 2010 välillä.

Pekka Martikainen, Jessica Ho, Samuel Preston, Riina Peltonen, Irma T Elo

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito

Kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa usein masennusjaksolla ja tällöin erotusdiagnostiikka on vaikeaa. Masennuspotilasta arvioitaessa on aina kysyttävä, onko hänellä aiemmin esiintynyt lisääntyneen aktiivisuuden kausia. Diagnoosi perustuu ajankohtaiseen sairausvaiheeseen ja häiriön pitkäaikaiskulkuun.

Kirsi Suominen, Hanna Valtonen