Kohdunkaulan kirurgisten hoitojen myöhäisvaikutukset

Esiasteiden hoitojen kehittyminen on vähentänyt sairastavuutta ja kuolleisuutta kohdunkaulasyöpään. Hoidoilla saattaa kuitenkin olla myöhäisvaikutuksia seuraaviin raskauksiin ja synnytyksiin. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää kohdunkaulan esiastemuutosten kirurgisten hoitojen pitkäaikaisvaikutuksia. Käytössä oli syntymärekisterin, hoitoilmoitusrekisterin, kuolemansyyrekisterin sekä sairauskertomusten tietoja. Kohdunsuun hoidot oli tehty vuosina 1987-2003, hoidettuja naisia oli 25 827. Vertailuaineistona olivat syntymärekisterin tiedot samaan aikaan synnyttäneistä naisista, joilla ei ollut aiempia kohdunsuun hoitoja.

Maija Jakobsson

Aivovammasta toipumista on vaikeaa ennustaa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin apolipoproteiini E (apoE) -genotyypin yhteyttä aivovammapotilaiden pitkäaikaistoipumisen ennusteeseen ja aivojen rakenteellisiin muutoksiin potilailla, jotka olivat saaneet aivovamman keskimäärin 31 vuotta aikaisemmin. Lisäksi tutkittiin mm. apoE-genotyypin yhteyttä vammamuutosten esiintyvyyteen aivojen magneettikuvauksessa vuoden kuluttua tapaturmasta.

Heli Hiekkanen

Crohnin taudin aktiivisuuden kajoamaton seuranta

Crohnin taudille on tyypillistä jaksoittainen, usein suolen seinämän syvempiin osiin ulottuva tulehdus. Tavanomaiset tulehduksen merkkiaineet CRP ja lasko eivät ole riittävän herkkiä suolen limakalvon tulehduksen arvioinnissa. Ulosteesta mitattavat, tulehduksen yhteydessä valkosoluista vapautuvat kalprotektiini ja laktoferriini ovat osoittautuneet luotettaviksi suolen tulehduksellisten ja ei-tulehduksellisen tilojen erotusdiagnostiikassa. Näiden ulosteen merkkiaineiden käyttökelpoisuudesta Crohnin taudin aktiivisuuden seurannassa on niukasti tietoa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, miten ulosteen kalprotektiini ja laktoferriini korreloivat Crohnin taudin aktiivisuuteen ja toimivat seurannassa.

Taina Sipponen

Kudosprofessori visioi kantasoluista ihmisen varaosia

Professori Riitta Suurosen haaveet eivät ole ihan vaatimattomat. Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean johtaja, LT Suuronen toivoo kantasolutekniikasta parannuskeinoa mm. diabetekseen. Taannoinen suuri edistysaskel, leukaluun kasvattaminen kantasoluista, oli jo hyvä alku.

Sanna-Kaisa Hongisto

Antikoagulaatiohoidon parantamiseen hyviä malleja

- Antikoagulaatiohoidon seuranta on terveyskeskuksen arkipäivää.

Jaana Puhakka, Irmeli Suvanto, Raija Sipilä

Leppävirralla kulmakivinä ovat potilasohjaus ja toimintamallit

Leppävirralla on vajaat 11 000 asukasta, joista yli 64-vuotiaita on 21,6 %. Tämä osuus ylittää paitsi koko maan tasolla, myös Pohjois-Savossa vanhusväestön keskimäärän. Kansantautien summaindeksi on Leppävirralla lähellä Pohjois-Savon keskiarvoa, mutta indeksiluku 143,5 ylitti selvästi koko maan väestön keskiarvon, jota merkitään luvulla 100.

Mikko Korhonen

Hematologin kommentti

On ilahduttavaa todeta, että perusterveydenhuollossa puhaltaa uusia tuulia vanhan varfariinihoidon parantamiseksi. Esimerkit Töölöstä ja Leppävirralta osoittavat, että panostus hoidon kirjaamiskäytäntöihin ja potilasohjaukseen kannattaa. Tämä työ on myös haasteellista muuttuvassa sähköisessä sairauskertomus- ja laboratoriotulosjärjestelmässä ja vaatii koko hoitoprosessin analyysiä. Koska varfariinihoitoon liittyy erityisen paljon vakaviakin haittatapahtumia, motivaatio riskien torpedointiin on varmasti perusteltua.

Riitta Lassila

Verenpainelääkkeitä harkiten imetyksen aikana

Britannian lääkevalvontaviranomainen ei suosittele ACE:n estäjiä tai angiotensiini II -reseptorin salpaajia äidin verenpaineen hoitoon ensimmäisten imetysviikkojen aikana, koska vastasyntyneellä, erityisesti keskosilla, voi ilmetä merkittävää verenpaineen laskua. Vastasyntyneen vartuttua imettävän äidin tulisi käyttää mieluiten kapto-, enala- tai kinapriilia, joiden käytöstä imetyksen aikana on kertynyt tietoa. Rami-, lisino-, fosino-, trandola-, moeksi- tai perindopriilin käyttöä ei sitä vastoin suositella. Angiotensiini II -reseptorin salpaajien turvallisuudesta imetyksen aikana ei ole tietoa. Pienimolekyylisinä ne siirtyvät helposti äidinmaitoon, mutta toisaalta sitoutuvat äidin plasman proteiineihin. Tutkimusnäytön puuttuessa ne tulisi korvata imetyksen ajaksi muilla verenpainelääkkeillä, erityisesti jos lapsi on ennenaikaisena syntynyt.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fuusio aiheutti merkittävän tutkijapaon

Roche on ostanut johtaviin bioteknologiayrityksiin kuuluvan Genentechin (SLL 2009;64:1148). Fuusion seurauksena Genentechin tutkimusjohtaja, lääkäri ja onkologi Susan Desmond-Hellmann siirtyy Kalifornian yliopiston kansleriksi. Hänen johdollaan onnistuttiin kehittämään mm. rintasyövän täsmälääke trastutsumabi (Herceptin), lymfoomien ja vaikean reuman hoitoon tarkoitettu rituksimabi (Mabthera/Rituxan) ja mm. paksu- ja peräsuolisyövän sekä rintasyövän hoitoon tarkoitettu bevasitsumabi (Avastin). Näiden läpimurtolääkkeiden kehittäjänä Desmond-Hellmania pidetään yleisesti johtavana bioteknologian tutkijana ja yhtenä tiedemaailman johtavista naisista. Hänen siirtymistään pois aktiivisesta lääketutkimuksesta pidetään tappiona.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO:lla huolia intialaisesta lääketehtaasta

Intialainen Ajanta Pharma valmistaa WHO:n hyväksymänä kehitysmaille artemeetteriä ja lumefantriinia sisältävää malarialääkettä. Suorittamansa tehdastarkastuksen jälkeen WHO on peruuttanut hyväksyntänsä, kunnes puutteet yrityksen lääketuotannossa on korjattu. Varoituskirjeessään WHO viittaa keskeisiin poikkeamiin lääkkeiden hyvissä tuotantotavoissa eikä voi hyväksyä toistaiseksi mitään tehtaan tekemistä lääkkeistä. Vuonna 1973 perustettu Ajanta toimittaa lääkkeitä noin 40 maahan, mm. Eurooppaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä