78792 osumaa

Yksityislääkärin ja lääkärikeskuksen yhteistyö

Yksityissektorivaliokunta kutsui yksityisten lääkärikeskusten johtavat lääkärit kokoukseen Lääkäriliittoon 2.9.2008. Keskusteluaiheina olivat koulutuskysymykset ja lääkärien pätevyysasiat, tietosuoja-asiat ja tiedon siirtoon liittyvät ongelmat. Esillä olleista koulutusasioista liiton koulutusjohtaja Hannu Halila ja allekirjoittanut aikovat kirjoittaa artikkelin Lääkärilehteen. Kokouksessa keskusteltiin sähköpostin ja puhelimen käytöstä potilastyössä ja käytiin läpi Lääkäriliiton hallituksen 6.6.2007 asiasta hyväksymä suositus. Suositusta voi mielestäni soveltaa myös puhelimen käyttöön. Siitä on hyvä muistaa muutamia perusasioita. Potilas-lääkärisuhdetta ei aloiteta sähköpostilla eikä mielestäni puhelimessakaan. Kaikesta potilastyöstä tehdään kirjalliset merkinnät potilasasiakirjoihin. Tietosuojaongelmat on hyvä tiedostaa ja tuntea. Kaikki potilastyö on pystyttävä laskuttamaan yksityissektorilla. Potilaita tulisikin muistuttaa palveluiden maksullisuudesta. Näin ei tulisi väärinymmärryksiä, jos puhelinsoiton tai sähköpostiyhteyden jälkeen potilaalle tulee kotiin laskukirje.

Marjut Laurikka-Routti

Spirometrialla mitatut keuhkofunktiot väestössä

Astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa virtaus-tilavuusspirometria on keskeisessä asemassa. Kansainvälisten kriteerien mukaisesti keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu spirometrialöydökseen, jossa todetaan keuhkoputkien ahtautumisesta johtuva ilman virtausnopeuden ja keuhkotilavuuksien pienentyminen; tosiasiassa tauti on kuitenkin monivivahteisempi. Osalla potilaista keuhkorakkuloiden tuhoutuminen johtaa keuhkon laajentumaan (emfyseemaan) ja toisilla potilailla taudinkuvaa hallitsee krooninen keuhkoputkitulehdus. Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 10 % väestöstä ja lääkärin toteama astma on aikaisempien tulosten perusteella noin 6 %:lla helsinkiläisistä aikuisista.

Annette Kainu

Mahapanta sairaalloisen lihavuuden hoidossa

Sairaalloisen lihavuuden hoidossa pitkäaikaisia tuloksia on saavutettu vain leikkaushoidolla. Tässä tutkimuksessa on seurattu Vaasan keskussairaalan 280 mahapantapotilaan leikkaustuloksia 11 vuoden aikana vuodesta 1996 alkaen. Tutkimuskohteena on ollut painonlaskun lisäksi erityisesti elämänlaadun parantuminen, leikkauskomplikaatiot, haittavaikutukset ja lihavuuteen liittyvät liitännäissairaudet. Näin laajan potilasmateriaalin pitkäaikaistuloksia ei ole aikaisemmin julkaistu.

Pekka Tolonen

Geenivariaatiot varhaisessa valtimonkovettumistaudissa

Valtimonkovettumistaudin yleisesti tunnetut riskitekijät ovat korkea LDL-kolesterolipitoisuus, diabetes ja tupakointi. Perintötekijöillä on myös suuri vaikutus valtimonkovettumistaudin riskiin ja sen kulkuun. Geeneillä voi olla itsenäinen vaikutus riskiin tai ne voivat säädellä muiden riskitekijöiden vaikutuksia. Lisäksi riskitekijöillä ja geneettisillä ominaisuuksilla on yhteisvaikutuksia. Yksilöiden välistä vaihtelua esiintyy geeneissä yleisesti. Yhden emäksen polymorfismi saattaa aiheuttaa muutoksen geenin rakenteessa tai sen toiminnassa, mikä voi ilmetä yksilöiden välisenä vaihteluna myös geenin aiheuttamassa valtimonkovettumistaudin riskissä tai sen ilmenemismuodossa.

Auni Collings

Mahalaukun motorisen toiminnan tutkiminen

Mahalaukun motorisen toiminnan häiriöitä voivat olla hidastunut mahalaukun tyhjeneminen (gastropareesi), heikentynyt aterian jälkeinen mahalaukun yläosan täyttyminen (funduksen relaksaatio) sekä häiriöt tyhjenemistä säätelevässä mahalaukun sähköisessä toiminnassa. Häiriöt voivat liittyä kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen tai munuaisten vajaatoimintaan tai olla toiminnallisten vatsavaivojen taustalla. Gastropareesiin liittyviä oireita voivat olla aterian jälkeiset ylävatsakivut, varhainen täyttymisen tunne, turvotus, pahoinvointi ja oksentelu. Diabeettisen gastropareesin taustalla on autonominen neuropatia.

Jari Punkkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat