Heikki Pälve: Priorisointi on olennaista, jos Tehyn työtaistelu alkaa

Tehyn 19. marraskuuta alkavaksi ilmoitettu työtaistelu on herättänyt lääkärikunnassa runsaasti kysymyksiä muun muassa työnjakoon liittyen. Lääkäriliitto suosittaa, että lääkärit keskittyvät tekemään lääkärin töitä. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa potilaan henki on vaarassa.

Minna Seppä

Sähköinen terveyskortti arjen avuksi Oulun uudella terveysasemalla

Asiakkaiden ilmoittautuminen kämmentunnistuksen tai oman kännykän avulla saattaa olla pian arkipäivää Oulun terveysasemien vastaanotoilla. Teknologiakaupungissa pohditaan ahkerasti, miten teknologia saataisiin helpottamaan myös perusterveydenhuollon toimintaa.

Anne Seppänen

Naiset sairastuvat Parkinsonin tautiin myöhemmin kuin miehet

Tuoreen hollantilaisen tutkimuksen mukaan Parkinsonin tauti diagnosoidaan naisilla noin kaksi vuotta myöhemmin kuin miehillä. Tutkimuksessa analysoitiin Parkinson-potilaita (n = 253), joilla tauti oli ollut alle 10 vuotta ja jotka eivät olleet saaneet levodopa- tai dopamiiniagonistilääkitystä.

Jaana Suhonen

Alzheimer-lääkkeiden käytössä parantamista

Kanadassa tutkittiin lääkekorvausrekisteristä, kuinka asetyylikolinesteraasin estäjiä (AKE-lääkkeitä) käytettiin hoidettaessa yli 65-vuotiaita potilaita (n = 28 961; keski-ikä 80 v) vuosina 2000-2002. Potilaista 4 601 oli pitkäaikaishoidossa. Valtaosalla ensimmäinen aloitettu lääke oli donepetsiili.

Kaisu Pitkälä

Kenelle jaksottainen antiandrogeenihoito?

Prekliinisen näytön perusteella eturauhassyöpäpotilaiden hormonaalisen hoidon tauottaminen viivästyttää tuumorin androgeeniriippumattomuuden ja hormoniresistenssin kehittymistä. Taukojen aikana testosteronitaso elpyy ja toksisuus alenee ja tällöin elämänlaatu paranee. Toipuminen on kuitenkin hitaampaa kuin haittavaikutusten kehittyminen hoidon aikana.

Ossi Lindell

Sähköhoito vähentää masennuskuolemia

Sähköhoito on vakiinnuttanut asemansa psykiatriassa varsinkin masennuksen hoidossa, vaikka takavuosina siihen suhtauduttiin varsin varauksellisesti. Nopean vaikutuksen takia moni hoito-opas suosittelee sähköä ensisijaiseksi hoidoksi elämää uhkaavissa tilanteissa. Sähköhoidetut potilaat ovat kuitenkin nykyään vanhempia ja monisairaampia kuin puoli vuosisataa sitten, mikä tuleekin ottaa huomioon, kun arvioidaan sähköhoidon tuloksellisuutta.

Raimo K. R. Salokangas

Tyreoidektomialla paremmat tulokset kilpirauhasen papillaarisessa syövässä

Totaalista kilpirauhasen poistoa eli tyreoidektomiaa on pidetty suositeltavimpana leikkausvaihtoehtona halkaisijaltaan yli 1 cm suuruisissa papillaarisissa kilpirauhasen syöpäkasvaimissa. Suositusta tukevaa pitkäaikaisseurantaa ei kuitenkaan ole aiemmin tehty. Nyt tutkijat selvittivät, parantaako tyreoidektomia selviytymistä papillaarisesta syövästä.

Tom Scheinin

PET-tutkimuksesta vain vähän apua kivessyövän hoidon suunnittelussa

Kiveksen non-seminooma on usein rajoittunut kivekseen (65 % kaikista potilaista). Joka kolmannella tauti uusii myöhemmin. Jos kasvain invasoi veri- tai imusuoniin, uusiutumisriski on 35-50 %. Nykyisin on tapana tarjota potilaille mahdollisuus valita joko välitön liitännäishoito tai seuranta ja solunsalpaajahoito vasta taudin uusiutuessa. Molemmissa ryhmissä hoitotulos on yhtä hyvä, viiden vuoden seurannassa yli 98 % potilaista on elossa. Nuorien potilaiden solunsalpaajahoitoihin liittyy myöhäishaittoja, jonka takia aktiivista seurantaa pidetään nykyään suositeltavana vaihtoehtona potilaille, joilla uusimisriski on 20-30 %. PET-tutkimuksella pystytään havaitsemaan kivessyövän etäpesäkkeet jonkun verran herkemmin kuin morfologisella kuvantamisella.

Sirkku Jyrkkiö

Estramustiini yhä käyttökelpoinen levinneen eturauhassyövän hoidossa

Estramustiini on antimitoottinen lääke, jolla on sekä hormonaalisia että ei-hormonaalisia vaikutuksia. Estramustiini toimii solunsalpaajan tavoin, ja lisäksi sen metaboliitit estroni ja estradioli hoitavat eturauhassyöpää, joka ei reagoi kastraatiohoitoon.

Sirkku Jyrkkiö

Päihdehuoltolain väkivaltaisuuskriteeri ei sovellu käytännön tilanteisiin päivystyksessä

Johtavan ylilääkärin Jarmo Kantosen esiin ottama päihdehuoltolain mukainen vapauden rajoittaminen (SLL 43/2007, s. 3975) voi joskus olla mahdollinen keino lähettää potilas päivystyksestä tahdosta riippumattomaan hoitoon erityisesti terveysvaaran perusteella. Jo kaksikymmentä vuotta vanha laki on tältä osin ollut kuitenkin hyvin vähäisessä käytössä.

Arno Vuori, Jukka Kärkkäinen