D-vitamiinin puute altistaa rasitusmurtumille
Urheilijoilla ja sotilaskoulutuksessa olevilla henkilöillä esiintyvä rasitusmurtuma syntyy yleensä silloin, kun luun kuormituksen kesto ylittyy varsinkin jyrkässä nousujohteisessa ja liian nopeatahtisessa harjoittelussa. Luun vaurioituessa muodostuu mikromurtumia, joiden paranemista rasitus saattaa estää. Rasituksen seurauksena vaurio voi myös laajentua ja lopulta johtaa varsinaiseen luun murtumaan. Yleensä rasitusmurtumat paranevat hyvin riittävällä levolla ja kuormituksen vähentämisellä. Kuitenkin tiettyihin rasitusmurtumiin, kuten reisiluunkaulan murtumiin, liittyy riski murtuman dislokaatiosta, mikä pahimmillaan voi johtaa pysyvään invaliditeettiin. Rasitusmurtumien ehkäisy ja varhaisdiagnostiikka ovatkin ensisijaisen tärkeitä. Rasitusmurtumien diagnostiikka perustuu pääasiassa potilaan taustatietoihin sekä erilaisiin radiologisiin kuvantamismenetelmiin. Kliiniset tutkimukset ovat epävarmoja ja laboratoriodiagnostiikka puuttuu.
