78562 osumaa

SFINX-interaktiotietokanta varoittaa, vaan ei kaikesta Ohjelma helpottaa lääkeaineinteraktioiden hallintaa, mutta ei korvaa lääkärin tietämystä

Tänä vuonna on otettu käyttöön ruotsalais-suomalainen SFINX-interaktiotietokanta, joka integroidaan useimpiin potilastietojärjestelmiin. Interaktioiden jaottelu kliinisen merkityksen mukaan helpottaa olennaisen erottamista epäolennaisesta ja tukee hoitopäätöksiä.

Osmo Saarelma, Pirkko Paakkari, Arja Helin-Salmivaara

Suomalainen SFINX-työryhmä: Tietokantaa kehitetään palautteen perusteella jatkuvasti

Tietokannan kehittäjät ovat alusta asti varautuneet vaativaan päivitystyöhön turvatakseen tietokannan jatkuvuuden. SFINX päivitetään kolmen kuukauden välein. Ensimmäisessä päivityksessä SFINXin koko kasvoi noin 400 interaktiolla. Päivitystyön kannalta tietokannan läpinäkyvyys on tärkeää, tiedon tulkinnan on siis oltava jäljitettävissä yksittäiseen kirjallisuusviitteeseen asti. Tämä helpottaa myös käyttäjältä tulevan palautteen käsittelyä.

Tuire Tirkkonen, Tuomas Korhonen, Kari Laine

Lääketutkimukset esiin vapaasti luettavassa tiedelehdessä

Julkinen tiedekirjasto (Public Library of Science) ryhtyy julkaisemaan maksutonta PLoS Clinical Trials -lehteä (www.plosclinicaltrials.org) lisätäkseen erityisesti lääkkeitä koskevien kliinisten tutkimuksien läpinäkyvyyttä. Lehti julkaisee tutkimuksen riippumatta tuloksien myönteisyydestä tai kielteisyydestä. Tutkimus on kuitenkin pitänyt rekisteröidä kriteereiltään hyväksyttävässä tutkimusrekisterissä, tulokset on raportoitava tarkasti ja tutkimuksen tulee olla sekä eettisesti että tieteellisesti moitteeton. Jokainen tutkimus alistetaan vertaisarvioon ennen julkaisemista. Tutkimuksen kaikki löydökset ja koko aineisto on saatettava luettavaksi internetissä, mikä lisää tutkimuksien avoimuutta enemmän kuin tavanomainen julkaisu tiedelehdissä. Menetelmän uskotaan vähentävän tuloksien arvioinnin vinoutumista ja pienentävän niiden manipulointimahdollisuuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sydänsairauksien sekundaaripreventiosta ohjeet Yhdysvalloissa

American Heart Association ja American College of Cardiology ovat julkaisseet uusitut sydänsairauksien ja aivohalvauksien sekundaariprevention ohjeet. Niissä korostetaan LDL-kolesterolin alentamista statiineilla, verenpainetaudin tehokasta lääkehoitoa sekä influenssarokotuksien tarvetta sydänsairailla. Asetyylisalisyylihapon annossuositukset (75-162 mg) lähenevät nyt eurooppalaista käytäntöä. Yhdysvaltojen ohjeet eivät käsittele primaaripreventiota.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO peri voiton malarialääkekiistassa

WHO vaati äskettäin lääketehtaita lopettamaan artemisiinin markkinoinnin yksittäishoitona malariassa. Näin vältyttäisiin resistenssin kehittymiseltä. Lääketehtaista mm. Sanofi-Aventis ja Mephan hämmästelivät ja vastustivat vaatimusta, kuten tällä palstalla kerrottiin (SLL 2006;61:316). Nyt 13 lääketehdasta on allekirjoittanut WHO:n suosituksen ja siirtyy artemisiinin yhdistelmähoitoihin (Artemisin Combination Therapies, ACTs). Kun artemisiini yhdistetään muihin lääkkeisiin, noin 95 % komplisoitumattomista malariatapauksista paranee. Yli kymmenen maata on jo vetänyt pelkästään artemisiinia sisältävät valmisteet pois käytöstä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Risperidonista tulossa pitkävaikutteinen johdos

Neurolepti risperidonista kehitetystä paliperidonista on jätetty myyntilupahakemus sekä Yhdysvaltojen FDA:lle että Euroopan lääkelaitokselle. Paliperidoni on risperidonin metaboliitti, joka voidaan annostella pitkävaikutteisena tablettina tai injektiona, ja etuina odotetaan olevan mm. haittavaikutuksien vähentymistä. Tutkimuksissa on ollut 1 600 potilasta 23 eri maasta. Myös Akzo Nobel ja Pfizer kehittelevät uutta neuroleptiä asenapiinia ja Solvay, Lundbeck ja Wyeth tutkivat yhteistyössä bifeprunoksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Muraglitatsarin kehittelytutkimukset lopetettiin

Glitatsonijohdos muraglitatsarin (Bristol-Myers Squibb) kehittelytutkimukset on lopetettu. Äskettäin AstraZeneca lopetti tesaglitatsarin (Galida) faasi III:n tutkimukset munuaisten toimintahäiriöiden vuoksi, kuten tällä palstalla kerrottiin (SLL 2006;61:2126). Muraglitatsarilla oli insuliinivaikutuksien lisäksi fibraattien luokkaa oleva vaikutus lipideihin. Siitä odotettiin apua nimenomaan diabeetikoille, joilla oli lipidihäiriöitä. Valmiste ehti jo saada FDA:n hyväksymiskirjeen (SLL 2005;60:4876). Tutkimusaineistojen kriittinen ulkopuolinen arvio totesi kuitenkin yllättäen, että valmiste aiheutti pioglitatsoniin tai lumelääkkeeseen verrattuna yli neljä kertaa enemmän vakavia kardiovaskulaarisia haittoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sumatriptaani reseptivapaaksi Britanniassa

Britannian lääkevalvontaviranomainen (MHRA) jatkaa reipasta lääkkeiden vapauttamista reseptipakosta. Migreenilääke sumatriptaanin (Imigran, GlaxoSmithKline) 50 mg:n tabletit siirtyvät itsehoitoon, jos käyttäjä on yli 18-vuotias. Apteekkien on ohjattava valmisteen ostajia. Perusteena on mm. sumatriptaanista kertynyt yli 12 vuoden käyttökokemus. Toimenpide mahdollistaa myös migreenikohtauksen varhaisen lääkitsemisen. Apteekki valvoo, ettei asiakkaalla ole sumatriptaanin käytön vasta-aiheita, joita ovat mm. verenpainetauti, epilepsia, valtimosairaus, rytmihäiriö tai raskaus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat