Papilloomavirusrokotteen hyväksyntä myötätuulessa

Suomessakin laajasti tutkittu humaani papilloomavirusrokote (HPV) (Gardasil, MSD) on saanut FDA:n neuvonantajakokoukselta yksimielisen puoltavan lausunnon. Paitsi kohdunkaulan syövän aiheuttajaksi arveltua papilloomavirusta, rokote ehkäisee myös viruksien aiheuttamien genitaalisyylien esiintymistä. Rokotuksia suunnitellaan 9-26-vuotiaille tytöille ja naisille, ja kohderyhmänä pidetään teini-ikään tulevia nuoria, joilla ei vielä ole ollut seksuaalista kanssakäymistä. Rokotteen laajempi käyttö saattaa kuitenkin kompastua hintaan, sillä tarvittavat kolme rokotusta kuuden kuukauden sisällä maksavat noin 360-600 euroa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikaisu: Erytropoetiinit saamassa kilpailijan

Lääkärilehden numerossa 20/2006 Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla (s. 2245) käsiteltiin erytropoetiineja. Toisin kuin referaatissa todettiin, joissakin Pharmaca Fennicassa tarkemmmin selostetuissa tapauksissa darbepoetiini alfaa (Aranesp, Amgen) voidaan annostella kerran kuukaudessa kroonisen munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Salakavala vatsavamma

29-vuotias rakennusmies jäi työmaalla puristuksiin rekan kontin ja kaatuvan betonielementin väliin. Vatsan alueelle kohdistunut puristus kesti muutamia sekunteja. Kun sairaankuljetusyksikkö saapui, potilas makasi vatsallaan. Hän oli tajuissaan (GCS 15/15), hengitystaajuus oli 16/min, systolinen verenpaine 117 mmHg ja potilas valitti aristusta alavatsalla sekä oikeassa lonkassa. Kaikki raajat liikkuivat normaalisti. Potilaalle avattiin suoniyhteys ja hänet siirrettiin tyhjiöpatjalla sairaalaan. Vointi pysyi kuljetuksen aikana vakaana.

Lauri Handolin

Miksi nuoren naisen vatsa oli aina kipeä? - osa 2

19-vuotias nuori nainen oli töissä sairaala-apulaisena ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Työvuoro alkoi varhain, joten aamuisin hän ehti syödä vain jugurtin. Päivät olivat pitkät ja hän joutui usein tekemään kaksi vuoroa peräkkäin. Lounaalla hän söi usein eväinä kotiruokaa, mutta toisinaan hän söi myös sairaalan ruokalassa. Iltapäivisin alkoivat vatsakivut, jotka kestivät iltaan asti.

Raili Kauppinen

Kielenhuoltoa

Äitini, sota-ajan kasvatti, osaa kahta kieltä: suomee ja savvoo, hilijaa ja kovvoo. Nykyään Suomessa ei pääse edes peltotöihin osaamatta paria ulkomaankieltä. Kun äidinkielenä on käsittämätön vokaalipainotteinen sanahirviölajitelma, kielet ovat avain onneen. Siis mikäli haluaa seurustella muidenkin kuin perunoiden kanssa.

Terhi Heinäsmäki

Perimätutkimukset valaisevat Suomen huonontuneen MRSA-tilanteen taustaa

Vuosien 1997-2004 aikana MRSA-tapausten ilmaantuvuus Suomessa kymmenkertaistui.

Anne-Marie Kerttula, Outi Lyytikäinen, Anni Virolainen-Julkunen, Jaana Vuopio-Varkila

Ensikokemuksia 64-leike-tietokonetomografialaitteesta Suomessa

Ensimmäiset monirivitietokonetomografialaitteet (TT) ovat olleet käytössä 1998 lähtien.

Kai Pihlajamaa, Tapani Tikkakoski, Jarmo Turunen

Terveyssääennusteet avuksi muuttuvaan ilmastoon sopeutumisessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen. Riskit eivät tyypillisesti liity ilmaston keskimääräisten olosuhteiden muutoksiin, vaan jakaumien ääripäissä tapahtuviin muutoksiin, kuten helteiden tai rankkasateiden yleistymiseen. Näiden riskien odotetaan ilmaston muuttuessa yleistyvän myös Suomessa.

Reija Ruuhela

Pakkanen on Suomessa hellettä suurempi terveysriski

Sekä helle että kylmyys lisäävät kuolleisuutta ja sairastuvuutta. Kuolemantapausten ja lämpötilan välillä on todettu U:n muotoinen riippuvuus. Erilaisissa ilmastoissa minimikuolleisuus sijoittuu hieman eri lämpöoloihin: Kun Suomessa optimaalinen vuorokauden keskilämpötila on n. 14 °C, niin Etelä-Euroopassa vähiten kuolemantapauksia esiintyy yli 20 °C:n lämpötiloissa (3). Suomessa terveysongelmia siis ilmaantuu alemmissa lämpötiloissa kuin lämpimämmissä maissa.

Terveiden koehenkilöiden tutkimisen eettisiä ongelmia

Vapaaehtoiset terveet koehenkilöt ovat välttämättömiä lääketieteelliselle tutkimustyölle. Jotta voitaisiin erottaa patologinen terveestä, pitää normaalit fysiologiset mekanismit tuntea. Tähän tarvitaan fysiologista perustutkimusta. Laboratoriotutkimuksilla ei ole paljonkaan arvoa, ellei ensin ole määritetty väestön normaaliarvoja, joihin tuloksia voidaan verrata. Lääkekehittelyssä faasin I terveillä tehdyt farmakokineettiset tutkimukset ovat oleellisia kokonaiskuvan saamiseksi uudesta lääkeaineesta. Lisäksi terveitä vapaaehtoisia tarvitaan potilaiden verrokkeina lääke- ja hoitotutkimuksissa.

Kirsi Vähäkangas, Esko Länsimies