Vuokralääkärit - keitä he ovat?

Kilpailu lääkärityövoimasta on viime vuosina kiihtynyt. Yhä useampi kunta paikkaa lääkärivajetta työvoimaa välittävien yritysten kautta työskentelevien lääkärien, ns. vuokralääkärien avulla. Tutkimustietoa vuokralääkäreistä on niukasti.

Tiina Mäkitalo-Keinonen, Pekka Virtanen, Antti Saloniemi Jukka Vänskä, Piitu Parmanne

Saattohoidossa olevan potilaan kivunhoito Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnissa Hoitoketjutyön taustaselvitys

Ppshp:n alueella on kutsuttu koolle työryhmä saattohoidossa olevan potilaan kivunhoidon kehittämiseksi. Taustatietojen keräämiseksi tehtiin kysely hoidon toteutuksesta kunnissa.

Riikka Tuura, Sirkka Nikula, Voitto Järvimäki, Riitta Antikainen Eija Anitta Kynsilehto, Tuula Tähtinen, Kaija Vasala, Matti Nuutinen

Sairaanhoitajan tekemää tympanometria jälkitarkastuksen alkuvaiheeksi?

Kiitän kollegoita Johanna Haapkylä, Karin Blomgren ja Anne Pitkäranta mielenkiintoisesta artikkelista (1).

Jukka Kokkonen

Tympanometrian oppiminen vaatii riittävää koulutusta

Kiitämme Jukka Kokkosta mielenkiinnosta tutkimustamme kohtaan. On hyvä, että tympanometrin käyttöön annetaan koulutusta. Hoitajan tekemät tympanometriat on meidänkin mielestämme turvallisinta aloittaa nimenomaan korvatulehdusten jälkitarkastuksista, jolloin mittaus on helpompaa eivätkä mahdolliset virheet vaaranna välittömästi potilasturvallisuutta.

Johanna Haapkylä, Karin Blomgren, Anne Pitkäranta

Hormonikierukoiden mainostaminen kuntapäättäjille arveluttaa

Sain kotikuntani perusturvalautakunnan puheenjohtajana kirjeen Schering Oy:ltä. Kirjeessä kerrottiin paljonko ovat kohdunpoiston keskimääräiset kustannukset ja paljonko olisivat vastaavasti hormonikierukan asentamisesta johtuvat kustannukset kuntasektorille. Olipa kirjeessä viittaus JAMAn v. 2004 artikkeliinkin, kuitenkin ilman tarkempia viitetietoja. Kirje päättyi toteamukseen: "Kuinka monta kohdunpoistoleikkausta kunnassanne voitaisiin korvata lääkehoidolla. Kerromme mielellämme asiasta enemmän."

Rainer Zeitlin

Onko lumeen käyttö eettisesti perusteltua masennuslääketutkimuksissa?

Masennuslääkkeitä on tutkittu ja tutkitaan lumekontrolloiduissa kaksoissokkokokeissa. Asetelman eettinen oikeutus aiheuttaa keskustelua, eikä yksiselitteistä vastausta ole ehkä saatavissakaan. Professori Tapani Keränen kuvailee tutkimusasetelman ongelmia ja professori Elina Hemminki kommentoi.

Tapani Keränen

Paljon tutkimusta, vähän tietoa

Kommentoin kysymystä peilaamalla Keräsen antamia tietoja yleiseen tutkimusetiikkaan ja -politiikkaan; kirjallisuusluettelon alkuperäisviitteisiin en ole tutustunut. Keränen nostaa hyvin esiin useita kliinisiä tutkimuksia koskevan etiikan sääntöjä vastatakseen kysymykseen, onko lumeen käyttö tässä erityistapauksessa eettistä vai ei. Vastaukseksi hän saa, että kyllä on eettistä, mutta toisaalta ei. Tämä epämääräinen päätelmä ei mielestäni johdu epämääräisestä eettisten sääntöjen tulkinnasta, vaan ongelmallisista säännöistä ja vähäisestä tiedosta masennuslääkkeiden todellisista terveysvaikutuksista.

Elina Hemminki

Surun ruumiinavaus

Anna-Leena Härkösen Loppuunkäsitelty kertoo kirjailijan sisaren itsemurhasta ja sitä seuranneesta surumyrskystä. Yhtä paljon se kertoo kirjan kertojan suhteesta itseensä, suhteesta sisareen, suhteesta perheeseen ja suhteesta elämään. Härkösen tapa kirjoittaa auki intiimeistä intiimein on samaan aikaan julkea ja rohkea. Tartuin kirjaan pitkän harkinnan jälkeen ja - myönnetään - vahvasti ennakkoasenteisena. Olin varma, etten pitäisi siitä. Tai paremminkin, etten kestäisi sitä, oikeiden ihmisten kirjallista ronkkimista. En ole reality-kirjallisuuden ystävä.

Koiraton - siis yksin?

Amanda on oululaisen psykologin ja kirjailijan Mirjami Hietalan kolmastoista teos. Hietala on jo aiemmissa teoksissaan Makeat muistot, Hyvä tyttö ja Korkeat huoneet kuvannut keski-ikäistä naista elämän muutoskohdissa. Niin tässäkin. Amanda on kuvaus naisesta, joka päättää luopua rakkaasta asuinkumppanistaan, Amanda-koirasta, poikansa ja miniänsä sairastaman vaikean allergian vuoksi. Päätös ei ole helppo, eikä sen toteuttaminenkaan. "Aiotko tappaa Amandan keväällä?" kysyy lapsenlapsi. "Nukuttaa on parempi termi", kertoja vastaa, mutta lapsi ei hellitä. Hän tahtoo tietää, miksi mummi tekee niin. Amandahan on terve. Vanha, mutta terve. "Niin on, sanon, ja tulee hiljaisuus."

Sanan varassa

Yleisradion eläkkeellä oleva pääjohtaja Sakari Kiuru on kirjoittanut kirjan vaimonsa Reidunin aivohalvauksesta ja sitä seuranneesta afasiasta ja ennen muuta omaishoitajan arjesta. Edellinen lukemani afasiaa käsittelevä kirja, näyttelijä Martti Kainulaisen kirjoittama Kaijan kirja, ilmestyi Kirjayhtymän julkaisemana 1992. Tähän lajityyppiin, läheisen sairastumisen kuvaukseen, liittyy ilmeinen sudenkuoppa: viha kaikkia omaista hoitaneita kohtaan. Kainulaisen teos on siinä lajissa ylittämätön.