Korvausvaateet rofekoksibista kasvavat

Yhdysvalloissa rofekoksibista jätettyjen noin 5 000 korvausvaateen lisäksi myös Kanadassa ja Britanniassa on käynnistetty korvausvaatimuksien valmistelut. Teksasista saatu ensimmäinen korvauspäätös on johtanut lääkkeen valmistajan toteamaan, että jokainen tapaus tullaan tutkimaan tarkoin. Erityisesti selvitetään tapaukset, joissa potilas on käyttänyt lääkettä pitempään kuin 18 kuukautta, jolloin valmistaja saattaisi olla valmis korvauksiin joissakin tapauksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Monivamma voi olla vanhuksella vakavampi

80-vuotias mies törmäsi kantatien ja valtatien risteyksessä moottoripyörällä auton kylkeen. Ensihoitohenkilökunnan saapuessa paikalle potilas oli tajuissaan ja aristi tutkittaessa vasenta kylkeä. Hengitysäänissä ei sairaankuljetuskertomuksen mukaan ollut poikkeavaa. Lisäksi potilas tunsi kipua vasemmassa lonkassa. Onnettomuuspaikalla tunnusteltaessa lantio oli stabiili ja selkäranka ja raajat kunnossa. Verenpaine oli 109/57 mmHg, syketaajuus 75/min, veren happikyllästeisyys 99 % ja tajunnantasopisteitä Glasgow'n kooma-asteikolla 15. Potilas sai kohteessa alfentaniilia kipuun ja hänet kuljetettiin keskussairaalaan ambulanssilla.

Vesa Lund

Romaanin kirjoittaminen

Lähemmäksi raskauden siunattua tilaa miehen on vaikea päästä kuin romaania kirjoittaessaan. Olen ollut raskaana romaanin kanssa noin vuoden ajan ja hämmästellyt tilan yhtäläisyyksiä vain naisille varatun ns. siunatun tilan kanssa.

Claes Andersson

FINSTROKE-tutkimus: Aivohalvauksen ilmaantuvuus ja aivohalvauskuolleisuus ovat vähentyneet myös yli 74-vuotiaassa väestössä

75-vuotiaan suomalaisen keskimääräinen jäljellä oleva elinikä on noin kymmenen vuotta. Viimeisten elinvuosien elämänlaatua huonontaa usein aivohalvaus, joka on yleinen vanhimmissa ikäluokissa, vaikeuttaa itsenäisenä selviytymistä ja kuormittaa terveydenhoitoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida aivohalvauksen ilmaantuvuuden, kuolleisuuden ja ennusteen kehityssuuntaa yli 74-vuotiaiden ikäryhmässä.

Aapo Lehtonen, Veikko Salomaa, Pirjo Immonen-Räihä, Cinzia Sarti Markku Mähönen, Jorma Torppa, Juhani Sivenius

Kuntoutuksen vaikuttavuus - mitä se tarkoittaa ja onko näyttöä?

Kuntoutuksella, joka nojaa lääketieteen lisäksi useaan muuhun tieteeseen, on arvioitu olevan yhä enemmän tarvetta ja siltä on vaadittu vaikuttavuuden osoittamista.

Timo Pohjolainen

Itsehoidon ja itselääkinnän kehittämisestä säästöjä terveydenhuollolle

Timo Klaukka ja Juhana E. Idänpään-Heikkilä kirjoittavat Lääkärilehdessä 33/2005 itsehoitolääkkeiden myynnistä päivittäistavarakaupoissa (s. 3144-5). Tarkastelussa käsitellään lähinnä myyntiosuuksia, myyntikanavia ja tuotevalikoimia kuluttajan näkökulmasta paneutumatta tarkemmin asian terveydenhoidolliseen puoleen ja koko siihen kokonaisuuteen, johon itsehoito ja itselääkintä vaikuttavat.

Merja Aaltonen

Terveyden edistämisestä kansantautien preventioon omatoiminnalla

Terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa löytyy jatkuvasti uusia ratkaisuja potilaiden tasapuoliseen ja pikaiseen palvelemiseen. Lääkäreitä palvelevat yhtenäiset Käypä hoito -suositukset. Ne nojaavat tieteellisiin tutkimuksiin, joiden mittana on kuolleisuuden aleneminen.

Gisela Gästrin

Suomella aktiivinen ote lastenlääkkeissä

Toimittaja Ulla Järvi kirjoittaa Lääkärilehdessä 34/2005 (s. 3226-27) tärkeästä ja ajankohtaisesta asiasta eli Euroopan unionissa valmisteilla olevasta lastenlääkeasetuksesta. Kirjoituksessa mainitaan, että Lääkelaitos on nimennyt lasten lääkkeet vaikuttamisensa painopistealueeksi EU:ssa.

Olavi Tokola, Maria Virkki

Kun lomasta ei tullut lomaa; Elämänhallinta tsunamin jälkeen

Matkaa oli valmisteltu melkein vuoden ajan. Syksyn tultua pitkän hektisen työputken päässä näkyvä mahdollisuus päästä Thaimaan lämpöön kahden viikon lomalle hyvien ystävien Anja-Tuulikki ja Eero Huovisen kanssa antoi voimia. Joulun lähestyessä oli hankittuna pino kiinnostavimpia syksyllä ilmestyneitä kirjoja, joita oli tarkoitus hiekkarannalla palmujen varjossa lukea. Ja rentoutua.

Simo Huhta

NICE:ltä ohjeet traumaperäisen stressihäiriön hoidosta

Englantilainen National Institute for Health and Clinical Excellence, NICE, julkaisi keväällä ohjeet traumaperäisen stressihäiriön tunnistamisesta ja hoidosta. Ohjeiden perustana on systemaattinen katsaus traumaperäistä stressihäiriötä ja sen hoitoa koskeviin tutkimuksiin. Kahdella psykologisella hoidolla, traumakeskeisellä kognitiivis-behavioraalisella ja EMDR-psykoterapialla, todettiin olevan merkitsevä vaikutus aikuisten hoidossa ja niitä suositellaan. Lasten ja nuorten traumaperäisestä stressihäiriöstä on tehty vain vähän tutkimuksia, mutta samansuuntaiset suositukset voitiin antaa myös heidän hoidostaan.

Soili Poijula