78799 osumaa

Tulehduskipulääkegeelit, aurinko ja ihohaitat

Kesän kynnyksellä Ruotsin lääkelaitos (Läkemedelsverket) muistuttaa, että iholle annosteltavat, tulehduskipulääkkeitä sisältävät geelit voivat aiheuttaa valoyliherkkyyttä, joka ilmenee dermatiittina. Yksin ketoprofeenia sisältävistä Orudis (Sanofi Aventis), Zon (Antula Healthcare) ja Siduro (Ipex) -geeleistä on ilmoitettu 289 ihosivuvaikutusta, joista 87 oli valoyliherkkyyksiä. Diklofenaakkia sisältävistä valmisteista ei sen sijaan ole vastaavia reaktioita ilmoitettu, vaikka niiden käyttö on Ruotsissa yhtä yleistä kuin ketoprofeenivalmisteiden. Ketoprofeeni säilyy ihossa jopa 17 vuorokautta, ja auringon valon aiheuttama ihoreaktio voi ilmetä vielä, kun geelin käyttö iholle on jo lopetettu. Pitkään jatkuva geelihoito näyttää lisäävän taipumusta valoyliherkkyyteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi lääke levottomiin jalkoihin

Parkinsonin taudin hoitoon hyväksytty ropiniroli (Requip, GlaxoSmithKline) on hyväksytty Yhdysvalloissa ensimmäisenä lääkkeenä kohtalaisen tai vaikea-asteisen levottomien jalkojen oireiston (restless legs) hoitoon. Myyntilupahakemus on käsittelyssä myös Euroopan lääkelaitoksessa (EMEA), mutta sekä Espanja että Alankomaat ovat vaatineet lisätietoja lääkkeen tehokkuudesta ja turvallisuudesta. Levottomat jalat on neurologinen tila, joka häiritsee erityisesti yöunta. Ropinirolin tehoa on verrattu lumeeseen kaikkiaan yli 800 potilasta käsittäneissä kliinisissä tutkimuksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkemainoksien ylilyönnit julkisiksi Britanniassa

Britannian lääkevalvontaviranomainen (MHRA) on ryhtynyt julkaisemaan sääntöjen vastaiset lääkemainokset viranomaisten kommenttien kera. The Times -lehdessä ollut montelukastia (Singulair, MSD) käsitellyt lääkärin haastatteluartikkeli nimesi astman hoitoon vain yhden valmisteen eikä kehottanut potilasta keskustelemaan eri hoitovaihtoehdoista lääkärin kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Puutteita lääketutkimusten rekisteröinnissä

Kaksi johtavaa lääketieteellistä lehteä, BMJ ja NEJM, arvioivat käynnistynyttä lääketutkimuksien julkista rekisteröintiä kriittisesti. Aihetta on aikaisemmin käsitelty tällä palstalla (SLL 2005;60:559 ja 2004;59:4385 ja 4259). NEJM:n päätoimittaja kysyy, miksi tutkitun lääkkeen nimeä ei aina ilmoiteta. Jos tutkimuksen tulos oli negatiivinen, tuotteen ilmoitettiin vain olleen "tutkimusvaiheessa oleva lääke", mikä estää tieteellisten lehtien toimittajia, lääkäreitä ja potilaita saamasta täsmällistä tietoa, mistä aineesta tai lääkkeestä on ollut kysymys. Arvostelun kärki kohdistuu erityisesti viiteen monikansalliseen yritykseen, jotka ovat MSD, GlaxoSmithKline, Pfizer, Eli Lilly ja Bristol-Myers Squibb. BMJ muistuttaa kesällä 2005 käynnistyvästä lääketutkimuksien rekisteröintivelvoitteesta ja 20 kohtaa käsittävästä ilmoituslomakkeestaan. Lehti ei myönnä ilmoituksissa poikkeuksia kaupallisesti sensitiivisinä pidetyille tiedoille, sillä lehti kertoo julkaisevansa vain tutkimustuloksia, joilla on kliinistä merkitystä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Milloin lavantautirokote?

Lavantauti on Salmonella typhi -bakteerin aiheuttama vakava yleisinfektio. Se aiheuttaa korkean kuumeen, suolisto-oireita, ihottumaa (rose-spots), päänsärkyä ja yleistilan heikkenemistä. Taudinkulku voi olla aaltomainen, ja se voi johtaa kuolemaan erityisesti suoliston perforaation ja verenvuodon takia. Ennen mikrobilääkehoitoa lavantautiin kuoli noin 10 % sairastuneista. Lavantaudin diagnoosi voidaan tehdä veri- tai ulosteviljelyn avulla.

Marjut Asikainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat