Ei-invasiivisten sepelvaltimotautitutkimusten kustannukset vaihtelevat sairaaloittain

Ylilääkäri Antti Loimaala kirjoittaa rasituskaikukardiografiasta sepelvaltimotaudin diagnostiikassa (SLL 15/2005, 1659-65). Olemme samaa mieltä siitä, että iskemian kuvantamistutkimuksia tehdään maassamme nykyään liian vähän, kuten Lääkärilehteen julkaistavaksi hyväksytty katsaus kohdakkoin osoittaa. Epäilemättä tällaisten tutkimusten tarve on edelleen lisääntymässä, kuten Loimaala toteaa.

Mikko Syvänne, Kari S. Virtanen

Miten SPET-tutkimuksen hinta muodostuu

Kirjoitukseni pääasiallinen tarkoitus oli luoda katsaus R-UKG:n vakiintuneeseen käyttöön, protokolliin, vahvuuksiin ja rajoituksiin. Hinta ei ole tärkein peruste tehdä R-UKG:aa. Kuten ylilääkärit Mikko Syvänne ja Kari S. Virtanen toteavat, SPET:n ja R-UKG:n diagnostinen osuvuus on keskimäärin samaa luokkaa. Tutkimusnäyttö puoltaa kuitenkin ultraäänen käyttöä diabeetikoilla ja hypertoonikoilla, eli ryhmillä, joihin yhä suurempi osa ikääntyvästä väestöstämme kuuluu, sekä tutkittaessa sydänlihaksen elinkelpoisuutta. Menetelmän soisi täydentävän muuta diagnostiikkaa.

Antti Loimaala

Omatuntomittarit

Yksinkertaiset mittalaitteet ovat erinomainen tuki päivittäisen liikunta-annoksen saannin varmistamiseksi.

Erkki Karjalainen

Magneettikuvaus valtaa alaa

Magneettikuvauksesta on tullut yksi tärkeimmistä ortopedisen kuvantamisen menetelmistä. Professorit Stoller, Tirman ja Bredella ovat toimittaneet Diagnostic imaging -sarjaan ortepedista magneettikuvausta käsittelevän laajan oppikirjan. Tekijät ovat usean vuoden ajan järjestäneet suositun ortopedisen magneettikuvauksen kurssin San Franciscossa ja aiemmin toimittaneet myös useita tärkeitä ortopedisen magneettikuvauksen oppikirjoja. Kirjassa on osin kurssista tuttua materiaalia ja osin samoja kuvia kuin samojen tekijöiden toimittamassa taskukokoisessa lyhyessä versiossa "Pocket Radiologist - Musculoskeletal - Top 100 Diagnoses".

Martti Kekomäki

Kolum-nistit

Hallituskolumnissa voi levittää tietoa monista tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Monet valmisteilla olevat asiat niin Lääkäriliiton sisällä kuin valtakunnallisessa terveyspolitiikassakin ovat antaneet vuosien aikana aiheen Lääkärilehden kolumnille. Vaikka tyhjän Word-dokumentin tuijottaminen aiheuttaa alkuun angstia, koen kuitenkin olevani etuoikeutettu, kun voin välittää mielestäni tärkeää tietoa kollegakunnalle ja muillekin lukijoille Lääkärilehden välityksellä.

Harri Hyppölä

Poimintoja Lääkäriliiton toimintakertomuksesta 2004: Hoitotakuuta valmisteltiin, palkoista ja EML-varoista kiisteltiin

Lääkäriliiton hallituksen toimintakertomusta ei enää julkaista Lääkärilehden liitteenä, vaan siihen voi tutustua liiton verkkosivuilla www.laakariliitto.fi. Painetun toimintakertomuksen voi kuitenkin tilata maksutta liitosta osoitteesta tilaukset@fimnet.fi tai (09) 3930 730.

Marit Henriksson

Järjestöpäällikkö Kiehelä sai hopeisen ansiomerkin Akava myönsi ansiomerkin 27 lääkärille

Keskusjärjestö Akava on myöntänyt ansiomerkkejään 27 lääkärille. Akavan ansiomerkin sai tänä vuonna yhteensä 70 akavalaisen liiton jäsentä tai työntekijää.

Katja Patronen

Lääkärilaskuri avattu internetissä Lääkäritilastoja voi kalastaa verkosta

Lääkäreitä koskevaa tilastotietoa voi nyt hakea aiempaa helpommin internetistä. Suomen Lääkäriliiton verkkosivuille on avattu uusi Lääkärilaskuri-palvelu, josta voi tehdä hakuja työikäisistä lääkäreistä iän, sukupuolen, erikoisalan, sairaanhoitopiirin tai työskentelysektorin perusteella. Lääkärilaskurissa on myös tiedot lääkärien erikoistumisvaiheesta, tieteellisen jatkotutkinnon suorittamisesta ja virkanimikkeestä.

Katja Patronen

Tutkimus nuorten lääkärien arvoista ja työssä viihtymisestä: Laman viemä työtyytyväisyys palasi

Nuoret lääkärit viihtyvät taas työssään yhtä hyvin kuin ennen 1990-luvun alun lamavuosia. Juuri julkaistun Lääkäri 2003 -tutkimuksen mukaan viime vuosikymmenellä valmistuneista lääkäreistä 80 prosenttia on tyytyväisiä työhönsä. Viiden vuoden välein toistettavassa tutkimuksessa tiedustellaan nuorten lääkärien näkemyksiä koulutuksesta, työtyytyväisyydestä ja arvomaailmasta.

Katja Patronen

Hallituksen kokous 29.4.2005: Omalääkärien käyttö päivystäjinä romuttaa väestövastuun

Väestövastuujärjestelmä uhkaa romuttua täysin Espoossa ja Helsingissä, jossa on alettu antaa päiväaikaisia päivystyspotilaita omalääkärien hoidettaviksi. Omalääkärit eivät enää pysty ottamaan vastaan oman alueensa potilaita yhtä paljon kuin aiemmin. Suomen Lääkäriliiton hallitus ilmaisi viime viikolla huolensa potilasturvallisuuden, ennalta ehkäisevän terveydenhuollon ja potilas-lääkäri -suhteen vaarantumisesta.

Katja Patronen