Kansalaiset luottavat terveydenhuollon antamaan terveystietoon

Terveydenhuollon ammattilaisten ja viranomaisten antama terveystieto koettiin kaikkein luotettavimmaksi terveystiedon lähteeksi. Tämä ilmeni dosentti Pauliina Aarvan Helsingin yliopistossa tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten ja vaikuttajien näkemyksiä terveysviestinnästä.

Ulla Toikkanen

Atk-pohjaiset diabetesrekisterit osaksi terveyskertomusta

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman Dehkon tavoitteisiin kuuluvat atk-pohjaiset diabetesrekisterit osana terveyskertomusta.

Ulla Toikkanen

Rintasyövän seulonnan vaikuttavuus

Suomessa on vuodesta 1987 lähtien seulottu rintasyöpää osana kansanterveystyötä. Tässä, kuten muissakin syöpäseulonnoissa Suomi on ollut edelläkävijä. Päätös seulonnan aloittamisesta perustui Yhdysvalloissa ja Ruotsissa tehtyihin satunnaistettuihin seulontakokeisiin, joiden vaikuttavuudesta oli tuoretta näyttöä (1,2). Yksityiskohdissa oli ja on jatkuvasti ollut mielipidehajontaa, kuten minkä ikäisiä, kuinka usein ja millä testillä tai tekniikalla tulisi seuloa. Vielä niin myöhään kuin 2001 ja niin arvovaltainen taho kuin Cochrane-yleiskatsaus asetti koko rintasyöpäseulonnan kyseenalaiseksi (3).

Matti Hakama

Rintasyövän varhaisdiagnostiikka olisi tehostettava

Mammografiaseulonta ja muut rintasyövän varhaisdiagnostiikkamenetelmät pienentävät rintasyöpäkuolleisuutta vähentämällä levinneiden rintasyöpätapausten määrää. Useissa väestötutkimuksissa on todettu rintasyöpäkuolleisuuden väheneminen keskimäärin 25 %:lla seulontaan kutsuttujen ryhmässä verrattuna verrokkiryhmään. (1). Lähes aina varhaisdiagnostiikan todellista tehoa on aliarvioitu: osa kutsutuista ei osallistu mammografiaan ja osalle verrokkiryhmästä tehdään kuitenkin mammografiatutkimus. Tällainen kontaminaatio on väistämätöntä kaikissa väestötutkimuksissa, mutta mammografiaseulonnan todellista tehoa on silti mahdollista mitata.

Peter B. Dean

Seulonnan merkitys rintasyövän toteamisessa

Suomessa aloitettiin rintasyövän varhaiseksi toteamiseksi 50-59-vuotiaiden naisten valtakunnallinen mammografiaseulonta vuonna 1987. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme seulonnan merkitystä rintasyövän toteamisessa ja hoidossa Mikkelin keskussairaalan alueella.

Hannu Paajanen, Maija Lehtonen, Heikki Hermunen, Markku Helle, Peter B. Dean

Antikolinergisen lääkevaikutuksen merkitys ja mittaaminen

Antikolinergisiä lääkkeitä käytetään monien sairauksien hoidossa. Niiden lisäksi eräät muutkin lääkkeet kuten useat masennuslääkkeet, psykoosilääkkeet ja antihistamiinit saattavat aiheuttaa merkittäviä antikolinergisia haittavaikutuksia.

Jani Penttilä, Harry Scheinin, Erkka Syvälahti

Psykodynaamiset yksilöterapiat tänään

Onnistuneen psykoterapian lopputuloksena on psyykkisten toimintojen eheytyminen ja sen mahdollistama psyykkisen kehityksen eteneminen ja samalla oireiden lievittyminen.

Pirjo Saarinen, Timo Tuovinen

Matkailijan epäselvän kuumeen selvittely

Kuumeilevaa matkailijaa tutkittaessa tulee erotusdiagnostiikassa ottaa huomioon sekä kotimaasta saadut sairaudet että matkaan liittyvät infektiotaudit.

Heli Siikamäki

Lyhyesti: Ehkäisevätkö statiinit sittenkään dementiaa?

Korkean kolesterolin hoidossa käytettävät statiinit on eräissä retrospektiivisissa tutkimuksissa yhdistetty dementian esiintyvyyden vähäisyyteen. Amerikkalaisessa tutkimuksessa seurattiin kolmen vuoden ajan 5 092:ta yli 65-vuotiasta, kotona asuvaa henkilöä, joista 355 sairasti dementiaa. Lähtötilanteessa statiinien käyttäjillä oli aiempien tutkimusten mukaan vähemmän dementiaa. Seuranta-aikana ilmeni 185 uutta dementiatapausta, mutta statiinien käyttö ei yhdistynyt dementian pienempään ilmaantuvuuteen. Tutkijat päättelevätkin, että jostain syystä statiineja käyttävillä on dementiaa vähemmän kuin niitä käyttämättömillä, mutta että itse statiineilla ei näytä olevan vaikutusta dementian ilmaantuvuuteen. Tutkimukseen liittyy monia rajoituksia, joten lisätutkimuksia tarvitaan.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Miten tunnistaa setuksimabista hyötyvä suolistosyöpä?

Setuksimabi ja panitumomabi ovat epidermaalisen kasvutekijäreseptorin (EGFR) vasta-aineita. Kliinisten tutkimusten mukaan 10 % potilaista, joilla on muulle hoidolle resistentti etäpesäkkeinen suolistosyöpä, reagoi vasta-ainehoidolle. Kun kyseessä on kallis hoito, pitäisi osata tunnistaa ne potilaat, joille hoitoa kannattaa kokeilla. Tässä tutkimuksessa oli mukana 31:n etäpesäkkeistä suolistosyöpää sairastavan potilaan näytteet. Kymmenen potilasta oli saanut vasta-ainehoidolle hyvän vasteen, loput eivät hyötyneet hoidosta. Kahdeksalla hyvän hoitovasteen saaneella potilaalla todettiin syöpänäytteessä EGFR-geenin monistuma. Vain yhdellä niistä potilaista, joilla hoitovastetta ei saatu, todettiin vastaava monistuma. Mutaatiot eivät ennustaneet hoitovastetta. Ennen kuin tietoa voi hyödyntää kliinisesti, pitää tulos varmentaa suuremmalla potilasjoukolla.

Sirkku Jyrkkiö